Washington State Universityn ja PNNL-laboratorion tutkijat ovat kehittäneet natriumionipariston, joka varastoi yhtä paljon energiaa ja toimii yhtä hyvin kuin nykyiset kaupalliset litiumparistot. Tämä avaa tietä akuille, joissa käytetään edullista ja suurin määrin tarjolla olevaa natriumia materiaalina.
WSU:n tiimin kehittämään natriumparistoon voitiin ladata energia saman verran kuin vastaavaan litiumparistoon. Paristo piti kapasiteettinsa 80-prosenttisesti vielä tuhannen latauskerran jälkeenkin. Lukemat ovat selvästi parhaita, mihin natriumparistoissa on ylletty.
Litiumparistoja käytetään kaikkialla, kuten matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa ja sähköajoneuvoissa. Mutta ne on valmistettu materiaaleista, kuten koboltti ja litium, jotka ovat harvinaisia ja kalliita. Sen takia niille on etsitty edullisempia ja helpommin saatavia korvaajia.
Toisaalta maapallon valtameristä saatavaa natriumia voidaan käyttää akkuihin, jotka voivat olla hyvä ehdokas suuren mittaluokan energian varastointiin. Valitettavasti ne eivät varastoi yhtä paljon energiaa kuin litiumparisto. Myös niiden lataaminen on vaikeaa. Avainongelma joissakin lupaavimmissa katodimateriaaleissa on se, että katodin pinnalle kerääntyy kerros passiivisia natriumkiteitä, joka pysäyttää natriumionien virtauksen ja siten tappaa akun.
WSU:n tutkimusryhmä loi kerroksellisen metallioksidikatodin ja nestemäisen elektrolyytin, joka sisälsi ylimääräisiä natriumioneja. Näin saatiin suolaisempi liuos, jolla oli parempi vuorovaikutus katodin kanssa. Rakenne mahdollisti natriumionien jatkuvan liikkumisen, joten haitallisten pintakiteiden muodostuminen estyy.
Tutkijat pyrkivät nyt ymmärtämään paremmin elektrolyytin ja katodin välistä tärkeää vuorovaikutusta, jotta he voivat työskennellä eri materiaalien kanssa paristojen rakenteen parantamiseksi. He haluavat myös suunnitella akun, jossa ei käytetä kobolttia, joka sekin on suhteellisen kallis ja harvinainen metalli.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
