Huawei haluaa kasvaa kolmanneksi suureksi mobiiliekosysteemiksi. HMS-alustalle sovelluksia kehittää 1,4 miljoonaa koodaajaa. Suomessa kiitosta saa erityisesti tekninen tuki, mitä sovelluksen vieminen AppGalleryyn vaatii.
Huawein tänään järjestämässä lehdistötilaisuudessa HMS-kehitystä Suomessa vetävä Antti Piha kertoi, että AppGalleryssä on täläl hetkellä 60 000 sovellusta. - Käyttäjiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä globaalisti 650 miljoonaa ja Suomessakin jo 800 000.
Useimmilla on jo valmiina Android-pohjainen sovellus. Pihan mukaan riippuu sovelluksesta, kuinka kauan sovelluksen porttaaminen HMS-yhteensopivaksi vie aikaa. - Nopeimpien kanssa riittää, että käydään läpi perusasiat ja autetaan sovelluksessa hväksymisessä AppGalleryyn. Jos sovellus käyttää useampaa rajapintaa tai sisältää raskaampia komponentteja, voi projekti viedä useampia päiviä tai joitain viikkoja.
Huawein sovelluskehitystuen muoto riippuu sovelluksesta. – Tyypillisesti laadimme konkreettiset ohjeet siitä, mitä sovellukselle pitää tehdä, että se toimi AppGalleryssä. Androidin päälle rakennamme sovellusrajapintoja ja tätä osaamista meillä on.
Pihan mukaan kiitosta on saanut se, että sovelluskehitykseen saa paikallista tukea, mitä muihin sovelluskauppojen ekosysteemissä ei välttämättä saa. Periaatteessa suomalainen sovellus voisi lähteä vaikka valtaamaan Aasian tai Kiinan markkinoita HMS-alustalla, ja tähänkin on tarjolla esimerkiksi markkinointiapua.
HMS-alustalla eri toimintoja toteutetaan Core-palvelukitteinä. Tällä hetkellä käytössä on HMS Core 4.0, jossa on 21 erilaista kittiä. – Nurkan takana vaanii jo HMS Core 5.0, jossa kittien määrä kasvaa entisestään ja kehittäjien mahdollisuudet kasvavat entisestään, Piha päättää.
Uusimpana suomalaisena palveluntarjoajana AppGallery-sovellustaan esitteli tänään Foodora. Kaikkiaan AppGallerystä löytyy kolmisenkymmentä suomalaissovellusta. Lisäksi moni yritys tarjoaa HMS-laitteille QuickApps-pohjaista sovellusta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
