LiDAR eli valotutka on yksi keskeisiä tekniikoita esimerkiksi tulevien robottiautojen toteutuksessa. Toshiba sanoo nyt kehittäneensä aiempaa tarkemman ja pidemmälle näkevän LiDARin, jossa ei lisäksi tarvita mekaanisia komponentteja. Kyse on SiPM-tyypin (silicon photo-multiplier) valotutkasta.
SiPM:ssä on kyse on erittäin valoherkästä LiDAR-tekniikasta, joka tähän asti on vaatinut erillisratkaisuja, jotta valoa vastaanottava matriisi saadaan palautettua. Mikäli valo on voimakasta, SiPM-kennossa pitää olla suuri määrä pikseleitä, joiden avulla rakenne voi reagoida laserin heijastumisiin.
Toshiba on nyt korjannut SiPM-rakennetta lisäämällä kennoon transistoreja, jotka lyhentävät palautumiseen kuluvaa aikaa. Tämän ansiosta SiPM-tutka toimii tehokkaammin ja se voidaan toteuttaa merkittävästi pienempänä.
Tällä hetkellä LiDAReissa käytetään mekaanisia komponentteja, jotka jatkuvasti pyrittävät laserlähettimiä ja valoa aistivia vastaanottimia. SiPM mahdollistaa kiinteän rakenteen ilman pyöriviä osia. Tuloksena on LiDAR, joka näkee noin neljä kertaa nykyisiä pidemmälle selvästi suuremmalla resoluutiolla.
Toshiban mukaan SiPM-valotutka voidaan rakentaa nykyisillä kaupallisilla linsseillä. Koska LiDAReista tulee pienempiä, niitä voidaan asentaa ajoneuvoissa vapaammin. Toshiba kehuu SiPM-valotutkansa näkevän tarkasti noin 200 metrin päähän. Markkinoille yhtiö ennustaa tekniikan tulevan vuoden 2022 aikana.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
