Verenpaineen mittauksen markkinat ovat noin 45 miljardin dollarin suuruiset. Infineon aikoo yhdessä piilaaksolaisen Blumon kanssa mullistaa nämä markkinat ensimmäisellä tutkatekniikkaan perustuvalla mittarilla. Tekniikka mahdollistaa verenpaineen jatkuvan ja tarkan mittauksen ilman mansettia.
Uusi ratkaisu perustuu Infineonin 60 gigahertsin taajuudella toimivaan XENSIV-piirisarjaan. Tavoite on saada ratkaisu markkinoille jo ensi vuonna Infineonin Piilaakson innovaatiokeskuksen kautta.
Kun ratkaisu on valmis, voi Blumio tarjota lääketieteen yrityksille kehityskorttia. Paketti sisältää Infineonin tutkapiirin lisäksi Blumion ohjelmistot ja algoritmit, joiden avulla voidaan kehittää langattomia verenpaineen mittauslaitteita.
Infineonin tutkapiirit käyttävät taajuusmoduloitua jatkuvaa lähetystä (FMCWR, frequency-modulated continuous-wave radar). Tällaisen mittauslaitteen kehittämisessä on useita haasteita.
Ensinnäkin tutkan vastaanottama signaali on erittäin kohinainen, mikä edellyttää älykkäiden suotimien käyttöä. Käyttäjän pitää pystyä normaalisti liikkumaan, eivätkä erilaiset heijastumat saa vaikuttaa mitattuun signaaliin.
Toinen haaste on antenni. Sen pitää olla joustava ja pieni, jotta liike ei häiritsisi sen toimintaa sähköisesti. Kolmas haaste on piirin lähetysteho. Eri terveysviranomaiset ovat määritelleet kudoksen säteilyrajaksi noin 4 wattia kiloa kohti. Pienellä mittausalueella tämä tarkoittaa, että lähettimen teho saa olla noin 2 milliwattia. Blumion mukaan tämä riittää sykkeen sekä systolisen että diastolisen verenpaineen tarkkaan, jatkuvaan mittaamiseen.
Tutkamittaus olisi mullistava ratkaisu kaikille niille, joiden on sairauden takia välttämätöntä seurata verenpainettaan jatkuvasti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
