Pankki- ja luottokorttien käytössä luotetaan edelleen nelinumeroiseen PIN-koodiin. Se on ehdottomasti korttimaksamisen heikoin lenkki. Onneksi tilanne on muuttumassa. Jo tästä vuodesta lähtien markkinoille tulee maksukortteja, joissa käyttäjä tunnistetaan sormenjäljen avulla.
Ranskalainen BNP Paribas -pankki lienee ensimmäinen pankki, joka ottaa biometrisen pankkikortin laajemmin käyttöön. Syksyn aikana pankin Premier- ja Gold-korttien haltijat voivat vaihtaa korttinsa sormenjälkitunnistimella varustettuun versioon. Pankki arvioi jakavansa 10-15 tuhatta biometristä korttia syksyn aikana.
Mastercard sertifioi jo tämän vuoden alussa korttiratkaisun, jossa käytettiin ruotsalaisen Fingerprints Cardsin tunnistussirua. Tekniikkaa on lisäksi testattu kymmenissä projekteissa eri puolilla Eurooppaa.
Nyt maksukorttien älysirujen iso valmistaja STMicroelectronics kertoo sopineensa Fingerprint Cardsin kanssa yhteistyöstä, jossa kehitetään biometrisen järjestelmäpiiri. Tässä BSoC-integroinnissa (biometrics system-on-chip) yhdistyvät ST:n uusimman sukupolven ST31-ohjaimeen perustuva STPay-piirisarja ja Fingerprints Cards seuraavan sukupolven T-muotoinen anturimoduuli.
PIN-koodista halutaan ajan myötä eroon myös muissa sovelluksissa kuin maksamisessa. Tekniikkaa on tarkoitus laajentaa esimerkiksi henkilöllisyys-, terveys-ja matkakortteihin.
Biometrinen pankkikortti ei tarvitse paristoa, sillä se saa virtansa maksupäätteestä induktiivisen antenninsa kautta. Kun korttia otetaan käyttöön, sormenjälki luetaan puolen tusinaa kertaa, jotta se saadaan piirrettyä joka suunnasta. Sen jälkeen sormenjälki tallentuu pankkikortin ohjainpiirille. Jälkeä luettaessa ohjain tarvitsee 98-99 prosentin varmuuden.
Tämä tekee biometrisestä tunnistamisesta erittäin varmaa, sillä mikään tunniste ei koskaan lähde kortilta minnekään. Varmemman tietoturvan ansiosta myös lähimaksamisen rajaa tullaan nostamaan. Tulevaisuudessa tavoite on, että kaikki korttimaksaminen hoidetaan biometrisen tunnistamisen avulla. PIN-koodit jäävät näin historiaan jollakin aikavälillä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
