Pankki- ja luottokorttien käytössä luotetaan edelleen nelinumeroiseen PIN-koodiin. Se on ehdottomasti korttimaksamisen heikoin lenkki. Onneksi tilanne on muuttumassa. Jo tästä vuodesta lähtien markkinoille tulee maksukortteja, joissa käyttäjä tunnistetaan sormenjäljen avulla.
Ranskalainen BNP Paribas -pankki lienee ensimmäinen pankki, joka ottaa biometrisen pankkikortin laajemmin käyttöön. Syksyn aikana pankin Premier- ja Gold-korttien haltijat voivat vaihtaa korttinsa sormenjälkitunnistimella varustettuun versioon. Pankki arvioi jakavansa 10-15 tuhatta biometristä korttia syksyn aikana.
Mastercard sertifioi jo tämän vuoden alussa korttiratkaisun, jossa käytettiin ruotsalaisen Fingerprints Cardsin tunnistussirua. Tekniikkaa on lisäksi testattu kymmenissä projekteissa eri puolilla Eurooppaa.
Nyt maksukorttien älysirujen iso valmistaja STMicroelectronics kertoo sopineensa Fingerprint Cardsin kanssa yhteistyöstä, jossa kehitetään biometrisen järjestelmäpiiri. Tässä BSoC-integroinnissa (biometrics system-on-chip) yhdistyvät ST:n uusimman sukupolven ST31-ohjaimeen perustuva STPay-piirisarja ja Fingerprints Cards seuraavan sukupolven T-muotoinen anturimoduuli.
PIN-koodista halutaan ajan myötä eroon myös muissa sovelluksissa kuin maksamisessa. Tekniikkaa on tarkoitus laajentaa esimerkiksi henkilöllisyys-, terveys-ja matkakortteihin.
Biometrinen pankkikortti ei tarvitse paristoa, sillä se saa virtansa maksupäätteestä induktiivisen antenninsa kautta. Kun korttia otetaan käyttöön, sormenjälki luetaan puolen tusinaa kertaa, jotta se saadaan piirrettyä joka suunnasta. Sen jälkeen sormenjälki tallentuu pankkikortin ohjainpiirille. Jälkeä luettaessa ohjain tarvitsee 98-99 prosentin varmuuden.
Tämä tekee biometrisestä tunnistamisesta erittäin varmaa, sillä mikään tunniste ei koskaan lähde kortilta minnekään. Varmemman tietoturvan ansiosta myös lähimaksamisen rajaa tullaan nostamaan. Tulevaisuudessa tavoite on, että kaikki korttimaksaminen hoidetaan biometrisen tunnistamisen avulla. PIN-koodit jäävät näin historiaan jollakin aikavälillä.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
