Perovskiitti on kovaa vauhtia tulossa kalliimman piin korvaajaksi aurinkokennoissa. San Diegon yliopiston Jacobsin tietotekniikkakoulun tutkijat ovat nyt ottaneet merkittävän edistysaskeleen näiden kennojen materiaalien kehityksessä.
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään yksikiteistä perovskiittikalvoa. Tällä hetkellä kaikki kaupalliset perovskiittikennot perustuvat monikiteiseen rakenteeseen, mutta yksikiteisenä materiaali on selvästi tehokkaampi sekä aurinkokennoissa että muissa optisissa laitteissa.
Tutkijoiden mukaan yksikiteiset perovskiittikalvot voidan valmistaa tavanomaisilla puolijohteiden tuotantoprosesseilla. Uutta on se, että kalvon paksuutta voidaan kontrolloida 600 nanometrin – 100 mikrometrin paksuuksilla.
Tuloksena on yksikiteinen kalvo, jossa on vähemmän virheit kuin monikiteisessä perovskiitissä. Ensi vaiheessa tutkijat onnistuivat valmistamaan kooltaan 5,5 x 5,5 senttimetrin kokoisia kalvoja.
Professori Yusheng Lein mukaan kehitetty valmistusmenetelmä on ensimmäinen, jolla voidaan tarkkaan hallita tehokkaasti yksikiteisten laitteiden kasvua ja valmistusta. - Menetelmä ei vaadi hienoja laitteita tai tekniikoita, joten se on yhteensopiva olemassa olevien teollisten menetelmien kanssa.
Perovskiitit ovat puolijohtavien materiaalien luokka, jolla on erityinen kiteinen rakenne ja joilla on kiehtovia elektronisia ja optoelektronisia ominaisuuksia. Ne tekevät materiaalista houkuttelevan käytettäväksi laitteissa, jotka kanavoivat, havaitsevat tai ovat valon ohjaamia. Tällaisia ovat aurinkokennojen lisäksi optiset kuidut ja ledit.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
