Suomalaisen ohjelmistoyhtiö Sensible 4:n robottiautojen pilottiprojekti saatiin päätökseen Helsingin Pasilassa. Tulokset ovat lupaavia. Kolme autoa ajoi hankalissa olosuhteissa ilman yhtäkään onnettomuutta.
Jakson aikana otettiin harppauksia eteenpäin ottamalla esimerkiksi käyttöön Sensible 4:n tuottama etähallintakeskus, yhdistämällä ajoneuvot julkisen liikenteen järjestelmään sekä vähentämällä auton mukana liikkuvan henkilöstön määrän kahdesta yhteen.
Itseajavien autojen ohjelmistosta sekä MUJIn muotoilemasta GACHA-bussista tuttu Sensible 4 toi Helsingin hektisille kaduille loppukevään ja alkukesän aikana kolme erilaista robottiautoa. Sensible 4:n oma GACHA-bussi sekä itseajavaksi tuunatut Renault Twizy sekä Dongfeng CM7-pikkubussi ajoivat Pasilassa 50 päivää, joka viikonpäivä. Jokaiselle ajoneuvolle kertyi noin 300 ajotuntia.
Pilotin aikana vaaratilanteita tai onnettomuuksia ei sattunut, vaikkakin kuskilliset autot kiilasivat muutamia kertoja GACHAn riskialttiisti risteysalueella. Nopeusrajoitus reitillä on 30-40 km/h. Itseajavien autojen huippunopeus oli pilotin aikana 28 km/h, keskinopeus 20-25 km/h – itseajavalle autolle vauhti on hyvällä mallilla. Vilkasliikenteinen reitti oli haastava, mutta pilotointiin optimaalinen. Se sisälsi muun muassa liikenneympyrän, useita suojateitä, kaistanvaihtoja, kaistalla ajavia pyöräilijöitä sekä käännöksen vihreän valon palaessa jalankulkijoille.
Sensible 4:n vahvuus on haastavissa olosuhteissa liikkuminen turvallisesti, mikä on yleisesti tunnettu murheenkryyni autonomisille ajoneuvoille. Pieneen Renault Twizyyn lisättiin alun kylmien olosuhteiden vuoksi uudet ikkunat – muuten ajo sujui ongelmitta säässä kuin säässä.
Muutosta edelliseen pilottiin toi Boldlyn ratkaisua hyödyntävä Remote Control Center (RCC) eli etähallintakeskus, josta autojen liikettä ja dataa seurataan sekä tarvittaessa ajoneuvo voidaan ottaa hallintaan. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa samanlaisessa keskuksessa yksi henkilö voi seurata ja hallita useita ajoneuvoja.
GACHA-bussin pystyi tilaamaan Pasilan pilottipysäkeille Shotlin mobiilisovelluksella ja reitti löytyi myös HSL:n reittioppaasta linjana 29R. Koronatilanteen vuoksi matkustajamäärä jouduttiin kuitenkin laskemaan kahdeksasta kahteen.
Sensible 4:n itseajavat ajoneuvot lähtevät seuraavan kerran pilotoimaan syksyllä Norjaan. Omavalmisteisen prototyyppi GACHAn ajo-oikeus on vielä vailla hyväksyntää, mutta työn alla olevan uuden Toyota-ajoneneuvon on tarkoitus osallistua syksyn ajoon. Norjassa päästään myös testaamaan esimerkiksi jyrkkiä ylämäkiä, kapeita teitä sekä kääntymistä vastakkaisten kaistojen yli – esteitä havainnoidaan uudella tavalla. RCC:n ja ohjelmiston ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
