Suomalainen Varjo tunnetaan jo laajalti maailman parhaimpien virtuaalilasien kehittäjänä. Yhtiö sai juuri valmiiksi C-rahoituskierroksen, jonka jälkeen pääomaa on kerätty jo yli 100 miljoonaa euroa. Sen turvin Varjo haluaa kasvaa kansainvälisesti.
Viimeisellä 54 miljoonan euron kierroksella sijoittajiin tulivat uusina mukaan Tesi, NordicNinja ja Swisscanto Invest. Moni bisnesala on kärsinyt pandemiasta, mutta Varjoon pandemia ei todennäköisesti ole vaikuttanut. Fotorealistisen VR-suunnittelun ja simuloinnin kysyntä on vain kasvanut, kun etätöiden määrä lisääntyy.
Jokaisen Varjon laseja kokeillut hämmästyy niiden tarkkuutta. Tekniikan puolella uusinta on 20/20-tasoinen silmän seuranta, mikä tekee kokemuksesta yhä realistisemman. Samaa toivoisi kuluttajapuolenkin laseihin, mutta sitä ei ole luvassa.
- Fokuksemme säilyy VR/XR:n ammattilaiskäytössä, sanoo aiemmin COO-tittelillä ollut uusi toimitusjohtaja Timo Toikkanen.
Lisäpääomalle Toikkasella ja Varjolla on selvät suunnitelmat. - Lähivuosina suunnitelmissamme on kasvattaa edelleen kansainvälistä liiketoimintaamme ja jatkaa parhaiden mahdollisten teknologioiden kehittämistä asiakkaidemme tarpeisiin etenkin design-, simulaatio- ja koulutusaloilla.
Kuluttajapuolen VR-ratkaisuissa alkaa pikku hiljaa tulla tarjolle langattomia laseja, tyypillisesti esimerkiksi 60 gigahertsin WiGiG-tekniikkaan pohjautuen. Vielä näistä ei ole Varjon laseihin.
- Asiakaskuntamme usein preferoi kaapeleita, sillä se on paras tapa toteuttaa nopein ja tietoturvallisin datansiirto korkeimmalla mahdollisella resoluutiolla ja matalammalla latenssilla, Toikkanen sanoo.
Toki Varjokin tutkii langattomia vaihtoehtoja. Toikkanen väläyttää, että tulevaisuudessa langattomuus voisi yhdistyä pilvilaskentaan. Roadmapissa siis lienee langattomat lasit, joihin VR-maailma ladataan suoraan verkon yli. Tämän enempää Toikkanen ei vielä suunnitelmista kerro.
Varjolla on tällä hetkellä yhteensä noin 130 työntekijää Suomessa ja USA:ssa Arlingtonissa Washington D.C.:n kupeessa. Toikkasen mukaan SW-kehittäjiä on tätä nykyä enemmän kuin HW-kehittäjiä.
Tästä toki herää ajatus, että resoluutiomielessä Varjon laitteet ovat jo valmiit. Kukapa fotorealismia tarkempaa kaipaisikaan? Sen sijaan uusissa tekniikoissa, kuten vaikkapa keväällä esitellyssä chroma keying -tekniikassa, jolla virtuaaliympäristöön voidaan objekteja televisiolähetyksistä tutun vihreän kankaan avulla, kyse on ennen kaikkea ohjelmistokehityksestä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.