Suomalainen Varjo tunnetaan jo laajalti maailman parhaimpien virtuaalilasien kehittäjänä. Yhtiö sai juuri valmiiksi C-rahoituskierroksen, jonka jälkeen pääomaa on kerätty jo yli 100 miljoonaa euroa. Sen turvin Varjo haluaa kasvaa kansainvälisesti.
Viimeisellä 54 miljoonan euron kierroksella sijoittajiin tulivat uusina mukaan Tesi, NordicNinja ja Swisscanto Invest. Moni bisnesala on kärsinyt pandemiasta, mutta Varjoon pandemia ei todennäköisesti ole vaikuttanut. Fotorealistisen VR-suunnittelun ja simuloinnin kysyntä on vain kasvanut, kun etätöiden määrä lisääntyy.
Jokaisen Varjon laseja kokeillut hämmästyy niiden tarkkuutta. Tekniikan puolella uusinta on 20/20-tasoinen silmän seuranta, mikä tekee kokemuksesta yhä realistisemman. Samaa toivoisi kuluttajapuolenkin laseihin, mutta sitä ei ole luvassa.
- Fokuksemme säilyy VR/XR:n ammattilaiskäytössä, sanoo aiemmin COO-tittelillä ollut uusi toimitusjohtaja Timo Toikkanen.
Lisäpääomalle Toikkasella ja Varjolla on selvät suunnitelmat. - Lähivuosina suunnitelmissamme on kasvattaa edelleen kansainvälistä liiketoimintaamme ja jatkaa parhaiden mahdollisten teknologioiden kehittämistä asiakkaidemme tarpeisiin etenkin design-, simulaatio- ja koulutusaloilla.
Kuluttajapuolen VR-ratkaisuissa alkaa pikku hiljaa tulla tarjolle langattomia laseja, tyypillisesti esimerkiksi 60 gigahertsin WiGiG-tekniikkaan pohjautuen. Vielä näistä ei ole Varjon laseihin.
- Asiakaskuntamme usein preferoi kaapeleita, sillä se on paras tapa toteuttaa nopein ja tietoturvallisin datansiirto korkeimmalla mahdollisella resoluutiolla ja matalammalla latenssilla, Toikkanen sanoo.
Toki Varjokin tutkii langattomia vaihtoehtoja. Toikkanen väläyttää, että tulevaisuudessa langattomuus voisi yhdistyä pilvilaskentaan. Roadmapissa siis lienee langattomat lasit, joihin VR-maailma ladataan suoraan verkon yli. Tämän enempää Toikkanen ei vielä suunnitelmista kerro.
Varjolla on tällä hetkellä yhteensä noin 130 työntekijää Suomessa ja USA:ssa Arlingtonissa Washington D.C.:n kupeessa. Toikkasen mukaan SW-kehittäjiä on tätä nykyä enemmän kuin HW-kehittäjiä.
Tästä toki herää ajatus, että resoluutiomielessä Varjon laitteet ovat jo valmiit. Kukapa fotorealismia tarkempaa kaipaisikaan? Sen sijaan uusissa tekniikoissa, kuten vaikkapa keväällä esitellyssä chroma keying -tekniikassa, jolla virtuaaliympäristöön voidaan objekteja televisiolähetyksistä tutun vihreän kankaan avulla, kyse on ennen kaikkea ohjelmistokehityksestä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
