Sähköautojen akkujen katodeissa käytetään kobolttia, joka on monella tapaa ongelmallinen metalli. Sen korvaajaksi on haluttu nikkeliä, joka kuitenkin hajoaa ajan myötä. Nyt tutkijat ovat löytäneet syyn tälle nikkelin käyttäytymiselle.
Löydös on tärkeä, koska sen avulla voidaan kehittää mekanismeja ja ratkaisuja, joiden avulla nikkeli saadaan kestävään sähköauton akkujen pitkä elinikä. Älypuhelimissahan akku ei montaa vuotta kestä, joten vastaavaa ongelmaa ei ole.
Tutkijat Cambridgen ja Liverpoolin yliopistoista sekä Diamond Light Sourcesta ovat tunnistaneet yhden syistä, miksi nikkelipitoiset akkumateriaalit väsyvät eikä niitä voi enää ladata täyteen pitkäaikaisen käyttää. Nature Materials -lehdessä raportoidut tulokset avaavat oven akkujen käyttöiän parantamiseksi.
Tällä hetkellä useimmat sähköautojen akut sisältävät merkittäviä määriä kobolttia katodimateriaaleissaan. Koboltti voi kuitenkin aiheuttaa vakavia ympäristövahinkoja, joten tutkijat ovat pyrkineet korvaamaan sen nikkelillä, joka tarjoaa myös korkeamman käytännön kapasiteetin kuin koboltti. Nikkelipitoiset materiaalit hajoavat kuitenkin paljon nopeammin kuin nykyinen tekniikka ja edellyttävät lisätutkimuksia, jotta ne olisivat kaupallisesti kannattavia sovelluksissa, kuten sähköautoissa.
Akkumateriaalien muutosten seuraamiseksi tutkijat kehittivät nappipariston, jota testattiin useiden kuukausien ajan. Sen avulla oli mahdollista testata akun hajoamismekanismeja pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen aikana tutkijat havaitsivat, että osa katodimateriaalista väsyy solun toistuvan lataamisen ja purkamisen jälkeen, ja väsyneen materiaalin määrä kasvaa syklien jatkuessa.
Jotta paristomateriaalit toimivat tehokkaasti, niiden täytyy laajentua ja kutistua litiumionien liikkuessa sisään ja ulos. Nikkelikatodeissa materiaalin pinnalla olevat atomit olivat järjestyneet uudelleen muodostaen uusia rakenteita, jotka eivät enää kykene varastoimaan energiaa.
Lisäksi akkumateriaalin pinnan alueet jähmettyvät eräänlaisiksi ”paaluiksi”, jotka kiinnittävät loput materiaalista paikalleen ja estävät sitä supistumasta. Näin akku ei enää saavuta täysin varautunutta tilaansa.
Tämän tiedon perusteella tutkijat etsivät nyt tehokkaita vastatoimenpiteitä, kuten suojapinnoitteita ja toiminnallisia elektrolyyttilisäaineita, jotta hajoamisprosessia voidaan lieventää ja akkujen käyttöikää pidentämiseksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
