Ledilampuille luvataan 15 tai 30 tuhannen tunnin käyttöikää, mutta täyttävätkö ne lupaukset? Ruotsin energiaviranomaisen laajassa testissä kävi ilmi, että puolet testatuista lampuista paloi 10 000 tuntia.
Energimyndighetenillä on oma testauslaboratorio, jossa ledilamppuja on testattu. Testatut lamput ostettiin jo vuonna 2014 eri EU-maista. Niistä mitattiin valovoimaa ja kykyä säilyttää ilmoitettu värilämpötila.
Testissä kriteeriksi määritettiin 70 prosenttia alkuperäisestä valovoimasta. Kun lampun kirkkaus alitti tämän lukeman, se katsotaan ”palaneeksi”. Testistä vastasi energiaviranomaisen tutkija Christofer Silfvenius (kuvassa).
Testissä oli mukana 187 eri ledilamppua, jotka jakautuivat 21 eri malliin. Silfveniuksen mukaan laadukas ledivalo säilyttää valovoimansa ja värilämpötilansa. – Vuoden 2014 jälkeen markkinoille on tullut aljon uusia lamppuja. Ne ovat elektroniikaltaan parempia ja edullisempia, hän kertoo.
Syyskuussa 2021 ledilamppujen suunnitteluvaatimukset tiukkenevat. Niiden energiatehokkuutta mitataan uudella tavalla ja kriteerit läpäisseille myönnetään uusi energiamerkki.
Uudessa testissä lamput kytketään päälle kahdeksi tunniksi ja en jälkeen niiden annetaan jäähtyä puolen tunnin ajan ennen uudelleenkytkemistä. Testin tekeminen vie viisi kuukautta aikaa eli lamput palavat 3600 tuntia. Valmistajan lampuista vain yksi kymmenestä saa testin aikana pettää.
Valmistajien täytyy vuoden kuluttua ilmoittaa lampun testitulokset myyntipakkauksessa. Vaatimus tulee voimaan koko EU:n alueella.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
