Verkkorikolliset hyödyntävät tekoälyä sekä hyökkäysvektorina että hyökkäysrajapintana. Tällä hetkellä tekoälyä käytetään hyökkäysvektorina etenkin ns. deepfake-videoissa. Tulevaisuudessa tarvitaan uutta seulontatekniikkaa, jotta esimerkiksi disinformaatiokampanjoiden tai kiristyksen kohteeksi joutumisen uhkaa voidaan lieventää tai täysin estää, sanoo tietoturvayritys Trend Micro.
Yritys on julkaissut yhdessä Europolin ja YK:n alueidenvälisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) kanssa raportin, jossa tarkastellaan tekoälyn käyttöä rikollisiin tarkoituksiin tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Raportti tarjoaa viranomaisille, päättäjille ja muille organisaatioille tietoa nykyisistä ja mahdollisesti tulevaisuudessa ilmaantuvista tekoälyä hyödyntävistä hyökkäyksistä ja suosituksia, joiden avulla niiden kohteeksi joutumisen riskiä voidaan vähentää.
- Suuri yleisö on kuitenkin alati huolestuneempi tekoälyn mahdollisista väärinkäytöistä, joten meidän on oltava tietoisia myös sen uhkista. Samalla meidän täytyy tutkia tekoälyjärjestelmien hyötyjä, kertoo Europolin tietoverkkorikollisuuden keskuksen johtaja Edvardas Šileris.
Tekoälyä voidaan käyttää muun muassa tukemaan laajamittaisia ja vakuuttavia sosiaalisen hakkeroinnin hyökkäysoperaatioita, tehostamaan asiakirjoja keräävien haittaohjelmien toimintaa, ja huijaamaan kuvatunnistamiseen ja äänibiometriaan pohjautuvia käyttäjätunnistusjärjestelmiä. Lisäksi sen avulla voidaan kehittää kiristysohjelmahyökkäyksiä, jotka osaavat ohittaa suojajärjestelmiä.
UNICRI:n tekoälyn ja robotiikan keskuksen johtaja Iricli Beridze muistuttaa, että tekoälystä voi olla suunnattomasti hyötyä yhteiskunnalle, mutta sen uhkaavaa puolta ei pidä unohtaa. - Kaikkea on mahdollista käyttää myös haitallisiin tarkoituksiin. Meille onkin suuri kunnia työskennellä yhdessä Europolin ja Trend Micron kanssa ja auttaa valaisemaan tekoälyn pimeää puolta sekä kannustaa keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta.
Raportissa varoitetaan myös tekoälyjärjestelmien käytöstä perinteisempien haittaohjelmien ja hyökkäysten apuna, tietoturvaohjelmien häirintää sekä kasvojen tunnistusjärjestelmien ohittamiseen.
Raporttiin voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
