Nykyaikaiset asennustesterit mahdollistavat vikavirtasuojien testaamisen monenlaisilla vikavirroilla. Testejä tehdessä tulee muistaa sekä asennusstandardin että suojalaitteiden tuotestandardien vaatimukset.
Vikavirtasuojien käyttö ehkäisee vakavia sähkötapaturmia ja sähköpaloja. Sähköalan standardointijärjestö SESKO muistuttaa ammattilaisia vikavirtasuojien testausvaatimuksista käyttöönotto- ja varmennustarkastuksissa.
Vikavirtasuojat sähköautojen latauspisteissä
Kiinteästi asennetut sähköautojen latauslaitteet tulee suojata joko mitoitustoimintavirraltaan 30 mA B-tyypin vikavirtasuojalla tai vaihtoehtoisesti käyttämällä mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 mA A-tyypin vikavirtasuojaa sekä soveltuvia laitteita, joilla varmistetaan poiskytkentä tasasähkövikavirran ylittäessä 6 mA.
6 mA tasasähkövikavirtasuojausvaatimus A-tyypin vikavirtasuojaa käytettäessä perustuu siihen, että tätä suurempi tasasähkövikavirta voi saturoida A-tyypin vikavirtasuojan summavirtamuuntajan, jolloin se ei enää laukea vaihtosähkövikavirralla. 6 mA tasavikavirran tunnistin (RDC-DD, tuotestandardi IEC 62955) voi olla integroitu latausasemaan tai se voidaan asentaa erikseen.
Säännöllisesti kentällä toistuva väärinkäsitys on, että sähköauton latauslaitteen 30 mA B-tyypin vikavirtasuojan tulisi laueta 6 mA tasavirralla. Näin ei kuitenkaan ole: tuotestandardin mukainen 30 mA B-tyypin vikavirtasuoja ei edes saisi laueta 6 mA tasavikavirralla: tuotestandardin (SFS-EN 62423) mukaan 30 mA B-tyypin vikavirtasuoja saa nousevalla tasavikavirralla testattaessa laueta 15 mA virralla ja sen pitää laueta vasta 60 mA tasavikavirralla.
6 mA tasavikavirtasuojaus vaaditaan vain A-tyypin vikavirtasuojan kanssa, ja 30 mA B-tyypin vikavirtasuojan ei edes kuulu laueta kyseisellä 6 mA tasavikavirralla.
Vikavirtasuojaus tulee toteuttaa SFS 6000 -standardin mukaisesti. Tiivistelmä suojausvaatimuksista löytyy SESKOn suosituksesta Sähköajoneuvojen latauspisteiden suojausvaatimukset ja lisätietoa latausjärjestelmistä SESKOn lataussuosituksesta.
Vikavirtasuojat kiinteistöjen sähköasennuksissa
Pienjänniteasennusstandardi SFS 6000 vaatii mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 milliampeerin ja vähintään sinimuotoisella vaihtovirralla ja sykkivällä tasavirralla toimivan A-tyypin vikavirtasuojan käyttöä lisäsuojana muun muassa pistorasia-asennuksissa ja asuntojen valaistusryhmäasennuksissa. Suojaukseen voidaan käyttää myös monipuolisempia B- tai F-tyypin suojia.
Vikavirtasuojan toiminta tulee tarkastaa käyttöönottotarkastuksessa. Suojauksen toiminta on SFS 6000 -standardin mukaan varmistettu, jos laukaisu tapahtuu sinimuotoisella vikavirralla, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin mitoitustoimintavirta. Esimerkiksi 30 milliampeerin vikavirtasuoja testataan 30 milliampeerin virralla.
Mikäli vikavirtasuojaa käytetään syötön automaattisen poiskytkennän toteuttamiseen, tulee varmistaa myös toiminta-aika. Tällä ei yleensä ole käytännön merkitystä: vikavirtasuoja toimii hyvin nopeasti, jos se ylipäätään toimii.
Yhä useammalla sähköalan ammattilaisella on käytössään asennustesteri, jolla voi vikavirtasuojan testauksen tehdä sinimuotoisen vikavirran lisäksi myös pulssimuotoisella tasavirralla, erivaiheisella vaihtovirralla tai tasavirralla. Mikäli näitä testaustapoja käytetään, tulee huomata, että
- voimassa olevan asennusstandardin SFS 6000:2017 mukaan testaukseen riittää mitoitustoimintavirran suuruisen sinimuotoisen vikavirran käyttö.
- muunlaisilla vikavirroilla testatessa tulee muistaa, että täysin ehjä vikavirtasuoja ei välttämättä laukea mitoitustoimintavirran suuruisella vikavirralla. Esimerkiksi 30 mA A-tyypin vikavirtasuojan tapauksessa tuotestandardi vaatii pulssimaisella tasavikavirralla laukeamisen vasta 42 mA kohdalla. Jos suoja ei laukea vaikkapa 33 mA pulssimaisella tasavirralla, se on tuotestandardin mukainen. Jos taas suoja ei laukea 33 mA sinimuotoisella vaihtovikavirralla, se on standardin vastainen.
SFS 6000 vaatii testauksen vain sinimuotoisella vikavirralla
Voimassa oleva pienjänniteasennusstandardi SFS 6000:2017 vaatii, että vikavirtasuojan toimintakunto testataan. Jos vikavirtasuoja laukeaa sinimuotoisella nimellistoimintavirran suuruisella vikavirralla, vikavirtasuoja on ehjä ja kytketty oikein. Tämä pätee myös B-tyypin vikavirtasuojalla suojatuille piireille.
Mikäli vikavirtasuojaa käytetään ei ainoastaan lisäsuojaukseen vaan vikasuojaukseen (syötön automaattisen poiskytkennän toteuttamiseen tilanteessa, jossa esimerkiksi pitkän ryhmäjohdon takia oikosulkuvirta ei ole riittävä ylivirtasuojalla toteutetun vikasuojauksen toimimiselle), tulee varmistaa myös toiminta-aika.
Monipuolisten testiominaisuuksien yleistyminen asennustestereissä otetaan huomioon pienjännitestandardin uudistustyössä. Toistaiseksi B-tyypin vikavirtasuojaa ei ole pakko testata tasavikavirralla. Mikäli testaus suoritetaan muulla kuin sinimuotoisella vikavirralla, tulee muistaa, että tällöin raja-arvo voi olla erilainen kuin sinimuotoisella vikavirralla ja arvo tulee tarkistaa tuotestandardista. Pitää myös muistaa, että hyväkään asennustesteri ei suorita laitestandardin mukaista testausta, vaan mittauksella vain varmistetaan vikavirtasuojan toiminta.
Artikkelin on kirjoittanut SESKOn ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho. Lisätietoja antaa Linja-ahon lisäksi SESKOn tekninen johtaja Tapani Nurmi sekä ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho, yhteystiedot täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
