Tamperelainen Wirepas tunnetaan MESH-protokollastaan, jolla voidaan rakentaa erittäin tiheitä IoT-verkkoja. Nyt tekniikka on hyväksytty osaksi ETSIn standardoimaa uutta 5G-verkkojen IoT-standardia, kertoo toimitusjohtaja Teppo Hemiä.
Kyse on DECT-2020 NR 5G -standardista. Se on johdottomien puhelimien vanhan DECT-standardin uusin sukupolvi, jolla ei teknisesti ole mitään tekemistä vanhan DECT-standardin kanssa. Teppo Hemiän mukaan uudella standardille on kuitenkin erittäin hyödyllistä olla osa DECT-perhettä, sillä DECT-standardit voivat käyttää niille dedikoitua globaalia 1,9 gigahertsin taajuutta.
- Tämä on erittäin ainutlaatuinen etu langattomissa standardeissa. Ei oikeastaan ole muuta standardia, jolle on oma globaali, ilmainen taajuus. Wirepasin hajautetulla MESH-protokollalla siitä saadaan eniten irti, sillä se on ylivoimainen spektrin tehokkuuden suhteen.
DECT-2020 NR 5G -standardin ETSI julkisti viime syksynä. Sen tavoitteena oli saada käyttöön MESH-tyyppinen, alhaisen latenssin IoT-verkko, johon voitaisiin helposti liittää erittäin suuri joukko solmuja.
Teppo Hemiän mukaan Wirepassin kehittämässä osassa standardia ei käytetä lainkaan tukiasemaverkkoa. - Jokainen laite, vaikka pieni sensori, on itsessään tukiasema. Infrakustannus on lähes olematon. Hajautetussa mallissa jokainen laite voi kytkeä verkkoon toisen laitteen. Tämä on erityisen vahvaa, kun ollaan tekemisissä rakennusten, tehtaiden tai laajan skaalan logistiikan kanssa.
Uuden IoT-verkon ensimmäiset riippumattomat simulointi- ja evaluointitulokset ovat Hemiä mukaan olleet erittäin vahvoja. Niissä on todistettu, että luotettavuus, kustannushyödyt ja laitetiheydet ovat jopa kymmenkertaisia, kuin mitä 5G-standardien vaatimukset ovat tähän mennessä olleet.
Vaikka standardi on uusi, Wirepasilla on jo markkinoilla samaan teknologiaan perustuva tuote. Sitä toimitetaan miljoonissa ja lisenssiasiakkaita on lähemmäs 200 globaalisti. Vaikka fokuksessa ovat erityisesti teollisuusalan yritykset, 5G-standardointi avaa mahdollisuuksia myös kuluttajapuolelle.
- Kuluttajapuolella kasvu tulee olemaan räjähdysmäinen. Kumppanuusverkon ja toisen asteen skaalautumisen myötä kasvu on nopeaa ja pääomatehokasta. Kaikki etävalvonta, etätyöskentely, etämonitorointi ja paikannusteknologia sisätiloissa tulevat kasvamaan, Hemiä ennustaa.
Hemiä huomauttaa, että jos IoT:ta ei nyt sovelleta, yritys heikentää kilpailukykyään. Hän kehottaa yrityspäättäjiä antamaan digikehitykselle kaiken mahdollisen tuen. Hankintaprosesseja ei voi tehdä vanhalla kaavalla eikä sitä edes kannata yrittää yksin.
- Meillä on esimerkkejä, joissa isotkin yritykset ovat päässeet oikeiden kumppanien avulla aloituksesta lanseeraukseen alle vuodessa. Toisaalta osassa tapauksissa vuosi ei ole riittänyt edes sopimuksen tekemiseen. Siihen ei ole kenelläkään varaa.
Kuva: Rami Marjamäki
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
