Automaatioyritys Beckhoff järjestää tänään virtuaalisen Automation Update -tapahtuman, jossa käsitellään laajasti automaation uusia trendejä. Konecranesilta vasta marraskuussa Beckhoffiin siirtynyt Mikko Heikkilä vastaa uusista teknologiapalveluista. Hän kertoi keynote-puheessaan, miten automaatiojärjestelmien kehitys on tulevaisuudessa mullistumassa.
Heikkilän mukaan perinteinen tapa kehittää automaatiota on käytännössä ollut se, että yksi henkilö työstää koodia vahvasti räätälöityyn PLC-järjestelmään. Tässä järjestelmässä eri komponenttien välillä on vain vähän tiedonvaihtoa.
- Tämä on periaatteessa ok, jos projektissa on yksi tai kaksi kehittäjää, eivätkä järjestelmän tarpeet ole kovin vaativat. Tulevaisuudessa tämä ei ehkä enää riitä, Heikkilä arvioi.
Syy tähän on se, että automaatioonkin on tulossa it-puolelta tuttuja uusia tekniikoita. - Näitä ovat esimerkiksi IoT, 5G, käyttöliittymien kehitys, teollinen big data, koneoppiminen ja konenäkö, Heikkilä luetteli. Samaan aikaan ohjelmistojen rooli kasvaa, anturien ja toimilaitteiden määrä kasvaa ja PC-järjestelmien suorituskyky kasvaa.
Kaiken tämän seurauksena moderni automaatiojärjestelmä on kovasti erilainen kuin aiemmin. Siihen tulee mukaan monipuolista liikkeenohjausta ja uudenlaisia ratkaisuja käyttöliittymään ja laitteiden ohjaamiseen. Heikkilän mukaan tämä edellyttää käytännössä, että tuotekehityksen on pakko tapahtua tiimeissä. - Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, miten toimintaa voidaan tehostaa niin että tieto kulkee tiimin sisällä.
Heikkilän mukaan vastaus löytyy ohjelmistokehityksen uusista trendeistä. Sitä voisi kuvata ketteräksi kehitykseksi scrumeineen, mutta kyse ei ole niinkään prosessista kuin ajattelutavasta.
- Tämän myötä yhteistyö eri toimijoiden välillä kasvaa, roolit ja vastuut selkeytyvät ja kehitystyö jaetaan hallittaviin kokonaisuuksiin, Heikkilä kuvaa.
Tässä uudessa tekemisessä automaatiofirmoissa ollaan hyvin eri vaiheissa. Osa soveltaa laajasti, osa ei ole kuullutkaan. Osa pitää uusia tekniikoita kuten konenäköä tai koneoppimista hömppänä. Heikkilä kuitenkin näkee, että automaationkin tuotekehityksessä pitää siirtyä myös seuraavaan vaiheeseen: devopseihin.
- Siinä automatisoidaan mahdollisimman suuri osa kehitysestä. Tavoitteena on ohejlmisto, joka on mahdollisimman hyvin testattu ja missä tahansa julkaistavissa. Ohjelmistoversioiden rakennus, testaus ja julkaisu nopeutuu, rutiinityön virheiden riski vähenee ja manuaalinen työ vähenee, Heikkilä luettelee etuja.
Muutos ei kuitenkaan tapahdu kovin nopeasti, sillä kyse on isosta investoinnista. – Uusien menetelmien käyttöönotto vaatii resursseja ja merkittävää panosta kaikilta. Tuloksena kehitystyön nopeutuu ja tuotteiden laatu paranee, Heikkilä päättää.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
