Automaatioyritys Beckhoff järjestää tänään virtuaalisen Automation Update -tapahtuman, jossa käsitellään laajasti automaation uusia trendejä. Konecranesilta vasta marraskuussa Beckhoffiin siirtynyt Mikko Heikkilä vastaa uusista teknologiapalveluista. Hän kertoi keynote-puheessaan, miten automaatiojärjestelmien kehitys on tulevaisuudessa mullistumassa.
Heikkilän mukaan perinteinen tapa kehittää automaatiota on käytännössä ollut se, että yksi henkilö työstää koodia vahvasti räätälöityyn PLC-järjestelmään. Tässä järjestelmässä eri komponenttien välillä on vain vähän tiedonvaihtoa.
- Tämä on periaatteessa ok, jos projektissa on yksi tai kaksi kehittäjää, eivätkä järjestelmän tarpeet ole kovin vaativat. Tulevaisuudessa tämä ei ehkä enää riitä, Heikkilä arvioi.
Syy tähän on se, että automaatioonkin on tulossa it-puolelta tuttuja uusia tekniikoita. - Näitä ovat esimerkiksi IoT, 5G, käyttöliittymien kehitys, teollinen big data, koneoppiminen ja konenäkö, Heikkilä luetteli. Samaan aikaan ohjelmistojen rooli kasvaa, anturien ja toimilaitteiden määrä kasvaa ja PC-järjestelmien suorituskyky kasvaa.
Kaiken tämän seurauksena moderni automaatiojärjestelmä on kovasti erilainen kuin aiemmin. Siihen tulee mukaan monipuolista liikkeenohjausta ja uudenlaisia ratkaisuja käyttöliittymään ja laitteiden ohjaamiseen. Heikkilän mukaan tämä edellyttää käytännössä, että tuotekehityksen on pakko tapahtua tiimeissä. - Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, miten toimintaa voidaan tehostaa niin että tieto kulkee tiimin sisällä.
Heikkilän mukaan vastaus löytyy ohjelmistokehityksen uusista trendeistä. Sitä voisi kuvata ketteräksi kehitykseksi scrumeineen, mutta kyse ei ole niinkään prosessista kuin ajattelutavasta.
- Tämän myötä yhteistyö eri toimijoiden välillä kasvaa, roolit ja vastuut selkeytyvät ja kehitystyö jaetaan hallittaviin kokonaisuuksiin, Heikkilä kuvaa.
Tässä uudessa tekemisessä automaatiofirmoissa ollaan hyvin eri vaiheissa. Osa soveltaa laajasti, osa ei ole kuullutkaan. Osa pitää uusia tekniikoita kuten konenäköä tai koneoppimista hömppänä. Heikkilä kuitenkin näkee, että automaationkin tuotekehityksessä pitää siirtyä myös seuraavaan vaiheeseen: devopseihin.
- Siinä automatisoidaan mahdollisimman suuri osa kehitysestä. Tavoitteena on ohejlmisto, joka on mahdollisimman hyvin testattu ja missä tahansa julkaistavissa. Ohjelmistoversioiden rakennus, testaus ja julkaisu nopeutuu, rutiinityön virheiden riski vähenee ja manuaalinen työ vähenee, Heikkilä luettelee etuja.
Muutos ei kuitenkaan tapahdu kovin nopeasti, sillä kyse on isosta investoinnista. – Uusien menetelmien käyttöönotto vaatii resursseja ja merkittävää panosta kaikilta. Tuloksena kehitystyön nopeutuu ja tuotteiden laatu paranee, Heikkilä päättää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
