Robottiautoissa käytetään eri anturitekniikoita, jotta ajoneuvo tunnistaa kaiken ympärillään ja voi liikkua turvallisesti. Anturin tekniikka kehittyy nyt nopeaa vauhtia. On Semiconductor on esitellyt uuden valotutkan eli LiDARin, jolla auton järjestelmä näkee 250 metrin päähän.
Robottiautossa ja ADAS-järjestelmissä LiDAR käytännössä täydentää tutkaa ja kameranäköä. LiDARin kantama on tutkaa parempi, se näkee ympäristöään laajalla kulmalla ja erottaa objektit myös suorassa 100 luksin auringonvalossa. Yksi tärkeimpiä on LiDARin tuottama syvyys- tai etäisyystieto.
LiDARin toteutukseen on käytännössä kolme eri tekniikkaa: dToF mittaa takaisinheijastuvan signaalin kulkuaikaa, iToF mittaa signaalin lentoajan vaihe-eroa ja taajuusmoduloitu FMCW-valotutka mittaa signaalin nopeutta aikakehyksessä.
On Semin autoelektroniikan liiketoimintaa johtavan Joseph Notaron mukaan dToF eli suora signaalin lentoajan mittaaminen on paras vaihtoehto tarkkuuden, kantaman ja kustannusten suhteen. Myös käytetty aallonpituus eli 850-940 nanometriä (tässä puhutaan lähellä infrapunaa olevasta säteestä) on paras vaihtoehto.
ON Semiconductor lanseeraa maailman ensimmäisen autoihin kvalifioidun SiPM-tyyppisen ratkaisun LiDAR-sovelluksiin. ArrayRDM-0112A20-QFN -piiri on monoliittinen 1 × 12 pikselin optinen anturi. SiPM-piirin suuri sisäinen vahvistus nostaa herkkyyden yhden fotonin tasolle, joten anturi havaitsee myös kaikkein heikoimmat signaalit.
Jospeh Notaron mukaan uutuus on lähes kaksi kertaa tehokkaampi kuin edeltävät ja kilpailevat LiDARit. Sen prosessin ansiosta On Semi lupaa piirien volyymihintojen putoavan 2-10 dollariin autoa kohti, joten kyse on ratkaisusta, joka tuo LiDARin myös edullisimpiin automalleihin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
