Nokia ilmoitti tänään sitoutuvansa vähentämään sekä oman toimintansa että tarjoamiensa tuotteiden ja ratkaisujen tuottamia kasvihuonepäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Samalla on kiistaton fakta, että 5G-verkkojen myötä mobiiliyhteydet kuluttavat yhä enemän energiaa.
Nokian ilmastotavoitteet ovat Science Based Targets -aloitteen hyväksymät ja tähtäävät Nokian osalta ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 °C asteeseen. Näihin tavoitteisiin Nokia sitoutui jo vuonna 2017, jolloin tavoitteena oli pysäyttää ilmaston lämpeneminen 2 asteeseen.
Nyt Nokia ottaa käyttöön entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen puolittamiseksi vuoden 2019 lähtötasosta. Uudet tavoitteet tähtäävät Nokian osalta ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen ja ne on laajennettu kattamaan Nokian tuoteportfolio lähes kokonaan. Tavoitteet kattavat tuotteiden ja Nokian oman toiminnan lisäksi nyt myös logistiikka- ja kokoonpanotehtaiden toimitusketjujen tuottamat päästöt.
Suurin osa Nokian hiilijalanjäljestä muodostuu myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Nokia keskittyy hiilijalanjälkensä pienentämiseen muun muassa kehittämällä laitteidensa ja ohjelmistojensa energiatehokkuutta sekä panostamalla tuotesuunnitteluun, modernisointiin ja resurssien tehokkaampaan käyttöön.
Yhtiön mukaan esimerkiksi AirScale-radioverkkotuotteissa käytetty ReefShark-piirisarja vähentää energiankulutusta jopa 66 prosenttia muihin ratkaisuihin verrattuna. Nokia kertoo myös toimittaneensa ensimmäisenä laitevalmistajana nestejäähdytteisen 5G-tukiaseman kaupalliseen käyttöön. Ratkaisun avulla voidaan vähentää tukiasemien jäähdytysjärjestelmien energiankulutusta jopa 90 prosentilla ja AirScale-radioverkkotuotteiden päästöjä jopa 80 prosentilla.
Ensimmäinen nestejäähdytteinen 4G/3G/2G-tukiasema asennettiin Helsingissä Satakuntatalon katolle vuonna 2018. Tukiaseman tuottama hukkalämpö kerätään talteen ja siirretään suoraan rakennuksen lämmitysveteen.
Kokonaiskuva on kuitenkin synkempi. Tutkimusten mukaan 5G-verkot ovat jopa 90 prosenttia energiatehokkaampia kuin 4G-verkot. Eksponentiaalisesti kasvava dataliikenne ja tukiasemien rakentaminen tiheämpään – esimerkiksi millimetriaalloilla – ovat saaneet ABI Researchin ennustamaa, että operaattorien energiankulutus kasvaa viime vuoden tasolta 160 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
