USB on valtava menestys. Se on kaikkialla autoista tietokoneisiin, älypuhelimista oheislaitteisiin. Nyt näyttää siltä, että maceista ja kalliimmista läppäreistä tuttu Thunderbolt-väylä saattaisi haastaa USB:n. Tähän alkaa olla hyvät perusteet.
Esimerkiksi Thunderbolt-kehitystä Intelillä johtava Jaon Ziller on sanonut, että ensi vuodesta lähtien Thunderbolt voisi olla mukana joka toisessa uudessa tietokoneessa.
Intelin kehittämä Thunderbolt alkaa olla 10-vuotias. Se ilmestyi ensimmäisen kerran markkinoille Applen Macbook Prossa vuonna 2011. Windows-läppäreissä se ei kuitenkaan ole lyönyt laajasti läpi.
Tämä muuttuu, kun Intelin Tiger Lake -prosessoreihin perustuvat läppärit tulevat volyymeissä markkinoille. Tiger Lake tukee Thunderboltia. Iso etu on se, että molemmat liitännät käyttävät samaa fyysistä porttia eli USBC-liitäntää.
Thunderbolt on tähän asti ollut ylivoimaisen nopea. Data siirtyy 40 gigabitin sekuntivauhdilla. USB kiihtyy samaan nopeuteen vasta USB4-laitteiden myötä, mutta niitä ei oikeastaan vielä ole. Thunderboltia ollaan kuitenkin kehittämässä nopeammaksi, joten nopeusero mahdollisesti säilyy.
Thunderboltin etuna on se, että sen yli voidaan ajaa useita eri protokollia. Liitännän yli siirtyy HDMI-data, Displayport-kuvasignaali, Ethernet-yhteys ja virta. Tämä mahdollistaa erittäin integroidut laiteratkaisut. Periaatteessa yksi Thunderbolt-portti riittäisi, jos siihen liittäisi yhden monikäyttöisen hubin.
Applen uudet M1-prosessorit tukevat tietysti Thunderboltia oletusarvoisesti, mutta esimerkiksi AMD:n prosessorit eivät. Näin ei tarvitsisi olla: Thunderbolt on avoin standardi ja on ollut sitä vuodesta 2017.
Voi myös olla, että USB jää edullisemman pään kulutuslaitteiden perusliitännäksi. 4K- ja myöhemmin 8K-näyttöjen yleistyessä yhä useampi kuitenkin etsii salamankuvaa USBC-liitännän vierestä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
