Japanilaisomistuksessa oleva, mutta Nvidian omistukseen siirtymässä oleva Arm on julkistanut uuden mikroarkkitehtuurin. Armv9 on ensimmäinen uusi Arm-arkkitehtuuri vuosikymmeneen. Ehkäpä tämä on se alusta, joka siirtää x86-prosessorit kokonaan historiaan?
Arm on käytännössä vallannut älypuhelimet ja kaikki sulautetut sovellukset. Tällä hetkellä se haastaa tosissaan Intelin suorittimia myös palvelimissa ja datakeskuksissa. Läppäreissäkin se on näyttänyt tehonsa viimeistään uusimien Macbook-kannettavien myötä.
Arm:n itsensä mukaan v9 tulee toimimaan ”seuraavan 300 miljardin laitteen moottorina”. Arkkitehtuurin voima onkin sen monikäyttöisyydessä: se voi olla tehokas läppärin prosessori ja virrankäytöltään ultrapihi sulautettu ohjain.
Myös Armv9 panostaa näihin vanhoihin vahvuuksiin. Luvassa on siis lisää tehoa seuraavan sukupolven älypuhelimiin, mutta myös virtapihiä tekoälyä IoT-laitteisiin. Uuden arkkitehtuurin myötä Arm panostaa kuitenkin ennen kaikkea turvallisuuteen.
Armv9 tuo laitteisiin uuden CAA-arkkitehtuurin (Confidential Compute Architecture). Sen myötä laitteisiin tulee eristettyjä, sovelluskohtaisia alueita (Realms), joille sensitiivinen data eristetään, oli se sitten käytössä, levossa tai liikkeessä.
Armv9 tuo myös suoran tuen tekoälylaskennalle uusien vektorilaajennuskäskyjen muodossa. Arm kehitti SVE-tekniikan (Scalable Vector Extension) yhdessä Fujitsun kanssa. Samoja käskyjä käytetään maailman tehokkaimmissa supertietokoneissa.
SVE parantaa koneoppimismallien prosessointia Arm-suorittimilla, mutta Arm vihjaa jo siihen, että SV-käskyjä tuodaan jo lähivuosina sekä Mali-grafiikkaprosessoreille että Ethos-neuroverkkosuorittimille.
Arm ei ole kertonut, milloin ensimmäiset Armv9-laitteet olisivat tulossa markkinoilla tai edes sitä, milloin Armv9-käskykantaa tulee lisensoitavaksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
