Huaweilla on Suomessa kaksi isoa tutkimuskeskusta ja se työllistää satoja tutkijoita. Kameratekniikan lisäksi Huawei kehittää Suomessa audiotekniikkaa. Moni yhtiön audiopuolen innovaatioista on kehitetty yhtiön tuotekehityskeskuksessa Tampereella.
Tampereen audioyksikön painopiste on kuuloketeknologiassa. Labra on samalla Huawein suurin Kiinan ulkopuolinen audiotutkimuskeskus. Siellä uusien teknologioiden kehityksestä vastaa Jyrki Pakarinen. Hänen mukaansa on luontevaa, että yhtiön ääniteknologiatutkimuksen ydin on nimenomaan Suomessa.
- Suomessa on erittäin vankkaa audioalan osaamista. Meillä saa kansainvälisellä tasollakin erinomaista alan koulutusta esimerkiksi Aalto-yliopistossa ja Tampereen korkeakouluyhteisössä. Lisäksi Suomessa työskentelee Nokian jäljiltä suuri määrä audioalan asiantuntijoita, Pakarinen selventää.
Tampereen audiolabrassa (kuva kaiuttomasta huoneesta tehdään protoja, mitataan ja kuunnellaan. Pakarisen mukaan äänen kokeminen on edelleen isossa roolissa. - Pelkillä taajuusvastekäyrillä ei voi tehdä ratkaisuja siitä, millainen äänen pitää olla.
Silti algoritmien kehityksellä on audioratkaisussa yhä tärkeämpi rooli. Niiden avulla määritellään, mitä ohjelmisto tekee, miten tuuli tai muu ympäröivä melu vaikuttaa kuulokkeiden laatuun ja miten kuulokkeen ääni saadaan kuulumaan parhaalla tavalla ympäristöstä ja yksilöstä riippumatta.
Tampereella on Huawein kuulokkeisiin kehitetty paljon algoritmeja. Suomalainen koodi selkeyttää puheen ja estää tuulen kuulumisen mikrofonin kautta. Lisäksi Tampreella on kehitetty automaattinen äänen ekvalisointi kuulokkeisiin. Työ näkyy esimerkiksi FreeBuds-sarjan nappian melunvaimennuksessa.
- Jokainen korva on erilainen, joten ekvalisointi eli dynaaminen taajuuskorjain on tärkeä innovaatio, Pakarinen kehuu. Käytännössä kuulokkeissa on korvakäytävään osoittava mikrofoni, jonka mittausten perusteella äänen taajuusvastetta voidaan muuttaa.
Myös nappikuulokkeiden istuvuuteen kiinnitetään Tampereella paljon huomiota. FreeBuds Pro -napeissa on sovellus, joilla voidaan testata, mikä tutti sopii parhaiten omaan korvaan. - Jos tutti vuotaa, bassot katoaa musiikista, Pakarinen tarkentaa.
Nappikuuloke on hankala suunniteltava laite. Sen kanssa joudutaan aina tekemään kompromisseja, mutta Jyri Pakarinen muistuttaa, että kuulokkeissa on myös paljon hyvää.
- Niissä on tarkkaan määritelty, miten kuuloke sijaitsee suhteessa korvaan. Esimerkiksi korvakäytävään sisälle menevällä napilla saadaan aika hyvin toistettua bassot. Isommassa kuulokkeessa on haastavaa saada bassoa korvaan, koska basso vuotaa pois.
Eniten äänen laatuun voidaan nykyään vaikuttaa nimenomaan algoritmella, joita Tampereella Huaweille työstää yli 30 ammattilaista. Magneettikela ja liikkuva kartio on toiminut perusratkaisuna pitkään. Nyt sitä parannetaan nimenomaan ohjelmistoilla.
Kuulokkeissa annetaan käyttäjälle yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi Huaweilla on sovellus, jossa voi kokeilla eri koodekkien eroja. Huawein ensimmäisissä korvan peittävissä FreeBuds Studio -kuulokkeissa voi valita esimerkiksi AAC-peruskoodekin ja L2HC-koodekin välillä. Ensimmäinen muodostaa ääntä 300 kilobitin signaalista, L2HC on highres-koodekki, joka vaatii 900 kilobitin yhteyden tuottaakseen 24-bittistä 96 kilohertsin taajuudella tuotettua ääntä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
