Huaweilla on Suomessa kaksi isoa tutkimuskeskusta ja se työllistää satoja tutkijoita. Kameratekniikan lisäksi Huawei kehittää Suomessa audiotekniikkaa. Moni yhtiön audiopuolen innovaatioista on kehitetty yhtiön tuotekehityskeskuksessa Tampereella.
Tampereen audioyksikön painopiste on kuuloketeknologiassa. Labra on samalla Huawein suurin Kiinan ulkopuolinen audiotutkimuskeskus. Siellä uusien teknologioiden kehityksestä vastaa Jyrki Pakarinen. Hänen mukaansa on luontevaa, että yhtiön ääniteknologiatutkimuksen ydin on nimenomaan Suomessa.
- Suomessa on erittäin vankkaa audioalan osaamista. Meillä saa kansainvälisellä tasollakin erinomaista alan koulutusta esimerkiksi Aalto-yliopistossa ja Tampereen korkeakouluyhteisössä. Lisäksi Suomessa työskentelee Nokian jäljiltä suuri määrä audioalan asiantuntijoita, Pakarinen selventää.
Tampereen audiolabrassa (kuva kaiuttomasta huoneesta tehdään protoja, mitataan ja kuunnellaan. Pakarisen mukaan äänen kokeminen on edelleen isossa roolissa. - Pelkillä taajuusvastekäyrillä ei voi tehdä ratkaisuja siitä, millainen äänen pitää olla.
Silti algoritmien kehityksellä on audioratkaisussa yhä tärkeämpi rooli. Niiden avulla määritellään, mitä ohjelmisto tekee, miten tuuli tai muu ympäröivä melu vaikuttaa kuulokkeiden laatuun ja miten kuulokkeen ääni saadaan kuulumaan parhaalla tavalla ympäristöstä ja yksilöstä riippumatta.
Tampereella on Huawein kuulokkeisiin kehitetty paljon algoritmeja. Suomalainen koodi selkeyttää puheen ja estää tuulen kuulumisen mikrofonin kautta. Lisäksi Tampreella on kehitetty automaattinen äänen ekvalisointi kuulokkeisiin. Työ näkyy esimerkiksi FreeBuds-sarjan nappian melunvaimennuksessa.
- Jokainen korva on erilainen, joten ekvalisointi eli dynaaminen taajuuskorjain on tärkeä innovaatio, Pakarinen kehuu. Käytännössä kuulokkeissa on korvakäytävään osoittava mikrofoni, jonka mittausten perusteella äänen taajuusvastetta voidaan muuttaa.
Myös nappikuulokkeiden istuvuuteen kiinnitetään Tampereella paljon huomiota. FreeBuds Pro -napeissa on sovellus, joilla voidaan testata, mikä tutti sopii parhaiten omaan korvaan. - Jos tutti vuotaa, bassot katoaa musiikista, Pakarinen tarkentaa.
Nappikuuloke on hankala suunniteltava laite. Sen kanssa joudutaan aina tekemään kompromisseja, mutta Jyri Pakarinen muistuttaa, että kuulokkeissa on myös paljon hyvää.
- Niissä on tarkkaan määritelty, miten kuuloke sijaitsee suhteessa korvaan. Esimerkiksi korvakäytävään sisälle menevällä napilla saadaan aika hyvin toistettua bassot. Isommassa kuulokkeessa on haastavaa saada bassoa korvaan, koska basso vuotaa pois.
Eniten äänen laatuun voidaan nykyään vaikuttaa nimenomaan algoritmella, joita Tampereella Huaweille työstää yli 30 ammattilaista. Magneettikela ja liikkuva kartio on toiminut perusratkaisuna pitkään. Nyt sitä parannetaan nimenomaan ohjelmistoilla.
Kuulokkeissa annetaan käyttäjälle yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi Huaweilla on sovellus, jossa voi kokeilla eri koodekkien eroja. Huawein ensimmäisissä korvan peittävissä FreeBuds Studio -kuulokkeissa voi valita esimerkiksi AAC-peruskoodekin ja L2HC-koodekin välillä. Ensimmäinen muodostaa ääntä 300 kilobitin signaalista, L2HC on highres-koodekki, joka vaatii 900 kilobitin yhteyden tuottaakseen 24-bittistä 96 kilohertsin taajuudella tuotettua ääntä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
