Vihreä siirtymä on jo pitkään ollut niin yritysten kuin poliitikkojen lempiaihe. Se lupaa meille kasvua, työpaikkoja ja tietenkin päästötöntä energiaa. Mutta kuinka kalliiksi vihreä siirtymä tulee eurooppalaisille? Tämäkin käy ilmi Panasonic Toughbookin teettämästä ja White Space Strategy -tutkimuslaitoksen toteuttamasta selvityksestä
Uudessa raportissa analysoidaan tietoja yli 300 lähteestä uusiutuvan energian keskeisten haasteiden ja näkemysten tunnistamiseksi. Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä lähes 84 prosenttia Euroopan energiasta tullaan tuottamaan aurinkovoimalla, maa- ja merituulivoimalla sekä vesivoimalla. Vuonna 2021 uusiutuvien osuus oli alle 50 prosenttia.
Raportissa ennustetaan, että aurinkoenergia tulee ohittamaan maatuulivoiman Euroopan maiden pääasiallisena uusiutuvana energiatekniikkana. Pohjoismaissa tärkeän vesivoiman laajeneminen rajoittuu tiettyihin vuoristoisiin alueisiin pienemmän ja etäisemmän infrastruktuurin muodossa.
The Future of European Renewable Energy -raportissa arvioidaan, että Pohjanmeri vakiintuu merituulienergian kehittyneimmäksi alueeksi, mutta tuulivoimaa rakennetaan huomattavasti myös muun muassa Itämerelle ja Englannin kanaalin alueelle.
Euroopan maita velvoittaa ennen kaikkea EU:n Green Deal -päätös, jonka mukaan unionin pitää olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Joissakin maissa on valittu myös kunnianhimoisempi linja, esimerkiksi Suomessa hiilineutraalius pitää saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Yksi keskeisiä vihreää siirtymää vauhdittavia syitä on Euroopan halu irrottautua venäläisestä fossiilisesta energiasta.
Tällä hetkellä tutkituilla 13 markkinalla - Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa - 34 prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Vuonna 2030 luvun arvioidaan olevan 20 prosenttia ja vuonna 2050 enää 3 prosenttia. Tärkein fossiilisia polttoaineita korvaava energianlähde on aurinkovoima. Sen osuus energiantuotannosta kaksinkertaistuu nykyisestä eli noin 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 lähes puolet eurooppalaisesta energiasta tuotetaan aurinkovoimalla.
Tavoitteiden saavuttaminen tulee erittäin kalliiksi. The Future of European Renewable Energy -raportin mukaan esimerkiksi Saksassa joudutaan vuoteen 2030 mennessä rakentamaan 1500-2000 tuulivoimalaa, jotta tavoitteisiin ylletään. Pelkkä tuulivoimaloiden asennus tulee maksamaan saksalaisille 500 biljoonaa dollaria. Siis 500 tuhatta miljardia dollaria. Summa on yli 6000 kertaa Suomen tämänhetkinen valtion talousarvio.
Italian ja Espanjan osalta puhutaan myös jättimäisistä investoinneista: 300 ja 400 biljoonaa dollaria. On kiistatonta, että seuraavan 10-20 vuoden aikana Euroopassa joudutaan käymään tiukka keskustelu Green Dealin taakanjaosta.
Raportin voi ladata täältä.
Kuva: Panasonic Toughbook
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
