Sähköautojen nopeasti kasvava kysyntä edellyttää, että litiumin tuotantomääriä kasvatetaan merkittävästi. Mineraalien markkinoita seuraavan Benchmark-tutkimuslaitoksen mukaan louhintamäärät eivät riitä tuottamaan riittävästi litiumia akustoihin edes tänä vuonna.
Jos kaikki tänä vuonna valmistettu litiummetalli käytettäisiin litiummetalliakkuihin, teollisuus voisi tukea kennojen tuotantoa 5-10 gigawattitunnin edestä. Suuri osa litiummetallista ohjataan kuitenkin muille teollisuudenaloille, ja siksi Benchmark ennustaa litiumin tarjonnan jäävän alijäämäiseksi tänä vuonna.
Benchmark arvioi maailmanlaajuisen litiummetallin tuotantokapasiteetin olleen yli 7 500 tonnia vuodessa vuonna 2023. Alle puolet louhitusta litiummetallista oli kuitenkin akkulaatua. Metallin jalostus on varsin tehotonta: peukalosääntönä voidaan pitää sitä, että sadasta kilosta litiumkarbonaattia saadaan viisi kiloa litiummetallia.
Litiummetallin esiaste on litiumkloridi. Jos suoraa litiumkloridia ei ole saatavilla, akkulaatuinen litiumkarbonaatti voidaan muuttaa litiumkloridiksi, vaikka siitä aiheutuu huomattavia pääomakustannuksia.
Kiina tuotti yli 90 prosenttia viime vuoden litiumkapasiteetista. Tämä määräävä asema näyttää jatkuvan, kun maa aikoo kaksinkertaistaa kapasiteettinsa seuraavien kolmen tai viiden vuoden aikana. Litiummetalliakkujen kysynnän odotetaan ylittävän 10 GWh vuoteen 2026 mennessä. ja on epävarmaa, pystyykö Kiinakaan vastaamaan tulevaan kasvuun.
Nykyisille litiumakuille etsitäänkin korvaavia kemioita. Kaiken sähköistyminen ei lopulta voi perustua litiumiin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
