Uuden tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä olevat älylaitteiden ympäröivää valoa mittaavat valoisuussensorit voivat olla riski käyttäjien yksityisyydensuojan kannalta. MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn CSAIL-laboratorio on julkaissut tutkimuksen, jossa paljastetaan, että nämä anturit voivat olla haavoittuvaisia yksityisyyttä loukkaaville uhkille.
MIT:n tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka mahdollistaa ympäristön kuvan palauttamisen älylaitteen näytön näkökulmasta käyttäen valoisuussensoreiden hienovaraisia valon voimakkuuden muutoksia. Tämä osoittaa, kuinka hakkerit voivat hyödyntää niitä tietoja kerätäkseen, vaikka sovelluksilta ei vaadita lupaa sensorien käyttöön, toisin kuin kameroille.
Princetonin yliopiston professori Felix Heide toteaa, että valoisuussensorit ovat pieniä laitteita, jotka on asennettu lähes kaikkiin kannettaviin laitteisiin ja näyttöihin, jotka ympäröivät meitä arjessamme. Tutkimuksen mukaan nämä sensorit voivat passiivisesti kerätä tietoja käyttäjän toiminnoista ilman lupaa, samalla kun sovellukset vaativat lupaa kameran käyttöön.
Vaikka valoisuussensorien avulla kerätyt kuvat ovat toistaiseksi pikselimäisiä ja niiden kerääminen on hidasta - vain yksi kuva 3,3 minuutissa - tämä avaa mahdollisuuden, että nopeammilla sensoreilla toimivat haittaohjelmat voivat tulevaisuudessa seurata käyttäjien toimintaa reaaliajassa.
Tutkimusryhmä ehdottaa kaksi ohjelmistopohjaista ratkaisua käyttöjärjestelmän tarjoajille: lupien tiukentaminen ja sensorien tarkkuuden sekä nopeuden rajoittaminen. Ensinnäkin he suosittelevat valoisuussensorin käyttöoikeuksien rajoittamista siten, että käyttäjät voivat hyväksyä tai kieltää nämä pyynnöt sovelluksilta. Lisäksi ehdotetaan sensorien ominaisuuksien rajoittamista, mikä vähentäisi yksityiskohtien määrää, jotka sensorit voivat paljastaa.
Laitteiston osalta tutkimusryhmä väittää, että valoisuussensoreita ei pitäisi sijoittaa älylaitteissa suoraan käyttäjää kohti, vaan pikemminkin sivulle, jossa ne eivät kykene tallentamaan merkittäviä kosketusvuorovaikutuksia.
Vaikka tämä yksityisyydensuojan ongelma on vielä rajoitettua, se herättää huolen siitä, kuinka turvallisia yleisesti käytössä olevat älylaitteet ovat ja millaisia yksityisyysriskejä ne voivat kätkeä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
