Uuden tutkimuksen mukaan yleisesti käytössä olevat älylaitteiden ympäröivää valoa mittaavat valoisuussensorit voivat olla riski käyttäjien yksityisyydensuojan kannalta. MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn CSAIL-laboratorio on julkaissut tutkimuksen, jossa paljastetaan, että nämä anturit voivat olla haavoittuvaisia yksityisyyttä loukkaaville uhkille.
MIT:n tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka mahdollistaa ympäristön kuvan palauttamisen älylaitteen näytön näkökulmasta käyttäen valoisuussensoreiden hienovaraisia valon voimakkuuden muutoksia. Tämä osoittaa, kuinka hakkerit voivat hyödyntää niitä tietoja kerätäkseen, vaikka sovelluksilta ei vaadita lupaa sensorien käyttöön, toisin kuin kameroille.
Princetonin yliopiston professori Felix Heide toteaa, että valoisuussensorit ovat pieniä laitteita, jotka on asennettu lähes kaikkiin kannettaviin laitteisiin ja näyttöihin, jotka ympäröivät meitä arjessamme. Tutkimuksen mukaan nämä sensorit voivat passiivisesti kerätä tietoja käyttäjän toiminnoista ilman lupaa, samalla kun sovellukset vaativat lupaa kameran käyttöön.
Vaikka valoisuussensorien avulla kerätyt kuvat ovat toistaiseksi pikselimäisiä ja niiden kerääminen on hidasta - vain yksi kuva 3,3 minuutissa - tämä avaa mahdollisuuden, että nopeammilla sensoreilla toimivat haittaohjelmat voivat tulevaisuudessa seurata käyttäjien toimintaa reaaliajassa.
Tutkimusryhmä ehdottaa kaksi ohjelmistopohjaista ratkaisua käyttöjärjestelmän tarjoajille: lupien tiukentaminen ja sensorien tarkkuuden sekä nopeuden rajoittaminen. Ensinnäkin he suosittelevat valoisuussensorin käyttöoikeuksien rajoittamista siten, että käyttäjät voivat hyväksyä tai kieltää nämä pyynnöt sovelluksilta. Lisäksi ehdotetaan sensorien ominaisuuksien rajoittamista, mikä vähentäisi yksityiskohtien määrää, jotka sensorit voivat paljastaa.
Laitteiston osalta tutkimusryhmä väittää, että valoisuussensoreita ei pitäisi sijoittaa älylaitteissa suoraan käyttäjää kohti, vaan pikemminkin sivulle, jossa ne eivät kykene tallentamaan merkittäviä kosketusvuorovaikutuksia.
Vaikka tämä yksityisyydensuojan ongelma on vielä rajoitettua, se herättää huolen siitä, kuinka turvallisia yleisesti käytössä olevat älylaitteet ovat ja millaisia yksityisyysriskejä ne voivat kätkeä.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
