Digitalisaatio, sähköistyminen, metaversumit ja vihreä siirtymä. Tämän hetken iskusanat liittyvät kaikki toisiinsa. - 4-5 seuraavan vuoden aikana siirtelemämme datan määrä 10-kertaistuu ja aina kun bitti liikkuu, kuluu sähköä, sanoi Nokian Industrial 5G ohjelmajohtaja Jarkko Pellikka sähköistysalan visioseminaarissa viime kuussa.
Jo 13. kerran järjestetyssä seminaarissa Pellikka muistutti, että datamäärän kasvu asettaa monia haasteita myös energiankulutuksen kannalta. Kasvaako datansiirron vaatima sähkönkulutus samassa suhteessa? - Näin ei tietenkään voi olla. Tämä alleviivaa energiatehokkuuden tärkeyttä, Pellikka sanoi.
Nokia on puhunut paljon metaversumien puolesta. Näitä on jo laajasti käytössä eri teollisuudenaloilla. Tyypillisin on digitaalinen kaksonen. Sellaista Nokia rakentaa jopa Olun uuden kampuksen virtuaaliseen ”kymppikerrokseen”.
Metaversumi tietysti kasvattaa liikuteltavan datan määrää omalta osaltaan. Pellikan mukaan tämän ongelman ratkaisemiseen keinot on laajat, eikä yksi organisaatio voi niitä kaikkia ratkaista. - Samaan aikaan tutkitaan komponenttitasoa, oli se sitten järjestelmäpiirejä tai puolijohteita. Mietitään tukiasemien komponenttiratkaisuja, millaisia materiaalivalintoja tehdään, minkälaisia jäähdytysratkaisuja niihin kehitetään, Pellikka luetteli.
Sähköistyksen myös akkutekniikan merkitys kasvaa nyt nopeasti kaikkialla. Tukiasemissakin mietitään, minkä tyyppistä akkutekniikkaa kannattaa käyttää ja milloin akustoa kannattaa lakata. - Tutkimme, voiko tukiaseman akusto toimiva virtuaalisena voimalana, Pellikka kertoi.
Tulevaisuuden maailma perustuu oitkälti dataan, joka pääosin sijiatsee jättimäisissä datakeskuksissa. Niidenkin kannalta mobiiliverkot ovat tärkeässä asemassa. - Langattomien verkkojen avulla pystytään optimoimaan sitä, milloin palvelimet ovat päällä ja milloin ei.
Pellikan mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet ratkoa sähkistymisen haasteita tutkimuksen avulla. Nokialla on tästä hyviä kokemuksia johtamansa Veturi-ohjelman kautta. Siinä digitalisaatio on tuonut 8-15 prosentin parannuksen tuottavuuteen samalla, kun energiatehokkuus on parantunut 10-13 prosenttia ja päästöt pienentyneet 15-20 prosenttia
Sähköistysalan vuosittainen visioseminaari toi jälleen yhteen yritysjohtajat, asiantuntijat ja vaikuttajat Tiedekeskus Heurekaan. Seminaarin esityksistä käy ilmi sekin, että kehitys tulee mullistamaan myös työmarkkinat.
- Jo nyt nähdään, että sähköistämiseen tarvitaan paljon nykyistä enemmän osaajia monenlaisiin eri tehtäviin. Pelkästään esimerkiksi aurinkosähkön, akkujen ja autonlatauslaitteiden asentajille syntyy tällä vuosikymmenellä 400 000 uutta työpaikkaa Euroopassa, sanoi sähköurakoitsijajärjestö EuropeOnin pääsihteeri Julie Beaufils.
Visioseminaarin esityksiin voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
