Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sinkistä ja ligniinistä rakennetun akun, joka voidaan ladata yli 8000 kertaa. Tämän innovaation tavoitteena on tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen akkuvaihtoehto erityisesti alueille, joilla on rajoitettu sähkön saatavuus.
Orgaanisen elektroniikan professori Reverant Crispinin mukaan aurinkopaneelit ovat tulleet suhteellisen edullisiksi, ja monet matalan tulotason maiden ihmiset ovat ottaneet ne käyttöön. - Päiväntasaajan lähellä aurinko kuitenkin laskee noin kello 18, jolloin kotitaloudet ja yritykset jäävät ilman sähköä. Toivomme, että tämä akkuteknologia ratkaisee nämä ongelmat.
Crispinin tutkimusryhmä orgaanisen elektroniikan laboratoriossa on yhdessä Karlstadin yliopiston ja Chalmersin tutkijoiden kanssa kehittänyt akun, joka perustuu sinkkiin ja ligniiniin. Molemmat ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä materiaaleja. Pariston energiatiheys on verrattavissa lyijyakkuihin. Ero on se, että myrkyllinen lyijy puuttuu.
Sinkkiparistoa voidaan ladata ja purkaa yli 8000 kertaa. Se säilyttää tänä aikana noin 80 prosenttia kapasiteetistaan. Lisäksi akku säilyttää latauksensa noin viikon, huomattavasti pidempään kuin muut vastaavat sinkkipohjaiset akut, jotka purkautuvat muutamassa tunnissa.
Vaikka sinkkipohjaisia akkuja on jo markkinoilla pääasiassa ei-ladattavina akkuina, niiden ennustetaan täydentävän ja joissain tapauksissa korvaavan litiumioniakkuja pitkällä aikavälillä, kun ladattavuus otetaan asianmukaisesti käyttöön.
Litiumakuille sinkki tarjoaa kestävän vaihtoehdon. Litiumakut voivat olla räjähdysherkkiä, haastavia kierrättää ja ympäristö- ja ihmisoikeusongelmien kannalta ongelmallisia, kun niitä varten joudutaan esimerkiksi louhimaan kobolttia.
Sinkkiakkujen ongelmana on ollut ensisijaisesti huono kestävyys, koska sinkki reagoi akun elektrolyyttiliuoksessa olevan veden kanssa. Tämä reaktio johtaa vetykaasun muodostumiseen ja sinkin dendriittiseen kasvuun, mikä tekee akusta käytännössä käyttökelvottoman.
Sinkin stabiloimiseksi käytetään ainetta, jota kutsutaan kaliumpolyakrylaattipohjaiseksi vesi-polymeerisuolaelektrolyytiksi (WiPSE). Linköpingin tutkijat ovat nyt osoittaneet, että kun WiPSE:tä käytetään sinkkiä ja ligniiniä sisältävässä akussa, stabiilisuus nousee erittäin korkeaksi.
Tällä hetkellä laboratoriossa kehitetyt akut ovat pieniä. Tutkijat uskovat kuitenkin, että he voivat luoda suuria, suunnilleen auton akun kokoisia akkuja.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
