Liiketoimintajärjestelmiä kehittävän IFS:n 12 maan vertailussa Suomi oli neljänneksi vähiten optimistinen siinä, kuinka nopeasti tekoäly tuo hyötyjä. Toisaalta vähiten optimismia oli tekoälykehityksen kärjessä olevissa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
IFS:n uuden Global AI Optimism League -vertailun tulokset osoittavat, että yritykset, joiden liikevaihto on 300–500 miljoonaa dollaria, olivat kaikkein optimistisempia tekoälyn suhteen. Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui 1700 päättäjää teollisuus- ja palvelualan yrityksistä. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen tekoälyoptimismi on suoraan verrannollinen sen tekoälystrategian kehittyneisyyteen.
Tutkimuksen mukaan optimismi tekoälyn suhteen ei aina riipu taloudellisista resursseista. Vaikka isoimpien eli yli 500 miljoonan dollarin liikevaihdon omaavien yritysten voitaisiin kuvitella olevan optimistisempia, sijoittuivat ne tutkimuksessa vasta kolmannelle sijalle.
Tämä johtuu suurista eroista strategiassa, valmiudessa ja osaamisessa. Yli 25 prosenttia suurista yrityksistä uskoo saavansa tekoälyn hyödyt käyttöönsä vuoden sisällä, kun taas loput isoista yrityksistä odottavat hyötyjä vasta kolmen vuoden kuluessa. Isoissa yrityksissä oli siten suurimmat aikatauluerot odotetussa hyötyjen saavuttamisessa.
Tutkimus osoittaa, että yritysten teknologia-arkkitehtuurin valmiudet vaikuttavat niiden optimismiin tekoälyä kohtaan. Vastaajat, jotka pitävät yritystään arkkitehtuurisesti valmiimpana, ovat yleensä optimistisempia tekoälyn suhteen. Toisin sanoen yritykset, joilla on esimerkiksi vahva pilvipohjainen perusta, ovat edellä tekoälyn kehityksessä ja uskovat todennäköisemmin, että tekoälyn hyödyt näkyvät nopeammin.
Nokian uusi toimitusjohtaja Justin Hotard on ollut yhtiön ruorissa vasta muutaman viikon ajan ja nyt hän esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa. Ehkä osuvasti ensimmäistä kertaa Nokian kiinteiden verkkojen liiketoiminta eli verkkoinfrastruktuuri ohitti liikevaihdossa mobiiliverkot. Tämä heijastaa Nokian muuttuvaa fokusta.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
