Liiketoimintajärjestelmiä kehittävän IFS:n 12 maan vertailussa Suomi oli neljänneksi vähiten optimistinen siinä, kuinka nopeasti tekoäly tuo hyötyjä. Toisaalta vähiten optimismia oli tekoälykehityksen kärjessä olevissa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
IFS:n uuden Global AI Optimism League -vertailun tulokset osoittavat, että yritykset, joiden liikevaihto on 300–500 miljoonaa dollaria, olivat kaikkein optimistisempia tekoälyn suhteen. Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui 1700 päättäjää teollisuus- ja palvelualan yrityksistä. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen tekoälyoptimismi on suoraan verrannollinen sen tekoälystrategian kehittyneisyyteen.
Tutkimuksen mukaan optimismi tekoälyn suhteen ei aina riipu taloudellisista resursseista. Vaikka isoimpien eli yli 500 miljoonan dollarin liikevaihdon omaavien yritysten voitaisiin kuvitella olevan optimistisempia, sijoittuivat ne tutkimuksessa vasta kolmannelle sijalle.
Tämä johtuu suurista eroista strategiassa, valmiudessa ja osaamisessa. Yli 25 prosenttia suurista yrityksistä uskoo saavansa tekoälyn hyödyt käyttöönsä vuoden sisällä, kun taas loput isoista yrityksistä odottavat hyötyjä vasta kolmen vuoden kuluessa. Isoissa yrityksissä oli siten suurimmat aikatauluerot odotetussa hyötyjen saavuttamisessa.
Tutkimus osoittaa, että yritysten teknologia-arkkitehtuurin valmiudet vaikuttavat niiden optimismiin tekoälyä kohtaan. Vastaajat, jotka pitävät yritystään arkkitehtuurisesti valmiimpana, ovat yleensä optimistisempia tekoälyn suhteen. Toisin sanoen yritykset, joilla on esimerkiksi vahva pilvipohjainen perusta, ovat edellä tekoälyn kehityksessä ja uskovat todennäköisemmin, että tekoälyn hyödyt näkyvät nopeammin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
