Tutkijat Uruguayn Universidad de la Repúblicasta ovat kehittäneet uuden tavan salakuunnella HDMI-signaaleja käyttäen syväoppimista. Tekniikka voidaan periaatteessa käyttää myös käyttäjän datan varastamiseen
Santiago Fernández, Emilio Martínez ja heidän kollegansa ovat kehittäneet innovatiivisen menetelmän, joka mahdollistaa digitaalisten videonäyttöjen salakuuntelun hyödyntämällä niiden elektromagneettista säteilyä. Tämä tekniikka, nimeltään Deep-TEMPEST, muuttaa signaalin takaisin alkuperäiseksi kuvaksi hyödyntäen syväoppimista. Uusi ,menetelmä on huomattavasti aiempia edistyneempi.
CRT- eli kuvaputkinäytöt luovat kuvia ohjaamalla elektronisäteitä fosforoivalle näytölle, jolloin syntyy valokuvio, joka muodostaa näkyvän kuvan. Tässä prosessissa korkeataajuiset signaalit säteilevät näytöstä, ja hakkerit pystyivöt sieppaamaan kuvia eirkoislaitteilla.
Siirtyminen HDMI-kaapeleilla varustettuihin LED-näyttöihin teki tästä paljon vaikeammaksi, koska digitaaliset signaalit ovat monimutkaisempia ja sisältävät korkeampia taajuuksia.
Perinteisesti TEMPEST-nimellä tunnettu ongelma on ollut haastava digitaalisten näyttöjen tapauksessa, mutta tutkijoiden kehittämä järjestelmä parantaa tekstintunnistuksen tarkkuutta yli 60 prosenttiyksikköä verrattuna aikaisempiin ratkaisuihin. Järjestelmä perustuu laajalti saatavilla olevaan SRD- eli ohjelmistoradiotekniikkaan ja on täysin avoimen lähdekoodin, integroituna suosittuun GNU Radio -ympäristöön.
Tutkijat ovat myös jakaneet laajan datasetin, joka sisältää yli 1000 todellista signaalikaappausta, jotta muut voivat kehittää ja parantaa tätä teknologiaa edelleen.
Deep-TEMPEST tarjoaa uudenlaisen näkökulman digitaalisten näyttöjen turvallisuuteen, ja samalla se herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka suojaamme itsemme tältä uudelta uhalta.
Lisätietoa ja avoin lähdekoodi löytyvät Githubista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
