LUT-yliopiston tuore energiaselonteko nostaa esille Suomen energiatalouden keskeiset uhat ja haasteet erityisesti sähkön hinnan ja toimitusvarmuuden osalta. Sähkön hinta heittelee suurella skaalalla, eikä edes toimituksesta ole varmuutta, jos olosuhteet käyvät oikein hankaliksi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet pakotteet ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia Euroopan ja Suomen sähkömarkkinoilla, mikä on lisännyt energian hintojen vaihtelua ja nostanut huolta sähkön riittävyydestä erityisesti huippukulutuksen aikana.
Raportin mukaan Suomessa on nähty useita päiviä, jolloin sähkön markkinahinta on lähes nollassa, mutta toisaalta korkeiden hintojen piikit ovat myös nousseet dramaattisesti. Tammikuussa 2024 sähkömarkkinahinnat nousivat yli 2 euroon kilowattituntia kohti, mikä herätti laajaa kritiikkiä ja paljasti huippukapasiteetin puutteet. Fossiilisia energialähteitä käyttävän kapasiteetin väheneminen on luonut painetta markkinarakenteiden uudistamiseksi, jotta uutta huipputuotantokapasiteettia saataisiin lisää. Ilman tätä sähkön hintavaihtelut voivat edelleen kasvaa, mikä heikentää markkinoiden ennustettavuutta ja luottamusta niiden toimivuuteen.
Vaikka tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huomattavasti, se ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa, koska uusiutuva energia on riippuvainen sääolosuhteista. Tämä tekee energiatuotannosta ajoittain epävakaata, mikä puolestaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen. Suomen energiajärjestelmässä tarvitaan lisää joustoa ja varmuuskapasiteettia, jotta voidaan varautua tilanteisiin, joissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on alhaisella tasolla.
Tulevaisuudessa sähkön hintojen ennustetaan pysyvän korkeina ja ailahtelevina, ellei energiajärjestelmän varmuutta ja kapasiteetin tasapainoa saada parannettua. Energiakriisin jälkimainingeissa syntynyt keskustelu sähkömarkkinoiden rakenteiden uudistamisesta jatkuu, ja uudet teknologiat, kuten vedyn käyttö energiantuotannossa, ovat merkittävässä roolissa Suomen tulevaisuuden energiavarmuuden parantamisessa.
LUT-yliopiston energiaselonteossa otetaan kantaa myös ydinvoiman rooliin Suomen energiataloudessa. Raportin mukaan ydinenergiaa on perinteisesti käytetty peruskuormantuotannossa sen luotettavuuden ja edullisten käyttökustannusten ansiosta. Ydinvoimaa voidaan kuitenkin käyttää joustavammin esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotannossa, ja sitä pidetään keskeisenä osana Suomen energiajärjestelmää.
Selonteossa mainitaan myös, että vuonna 2023 ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 41 %, mikä korostaa sen merkitystä energiamarkkinoilla. Lisäksi pienet modulaariset reaktorit (SMR) mainitaan potentiaalisena vaihtoehtona perinteisille suurille ydinvoimaloille. SMR-teknologia voisi tarjota paikallisesti tuotettua sähköä ja lämpöä pienemmässä mittakaavassa, ja näitä reaktoreita suunnitellaan hyödynnettävän muun muassa kaukolämmön tuotannossa Suomessa tulevaisuudessa .
Ydinvoima nähdään tärkeänä osana Suomen siirtymää kohti päästötöntä energiajärjestelmää, vaikka sen käyttöön liittyy myös haasteita, kuten riippuvuus uraanin tuonnista. Tällä saralla on kuitenkin pyritty kehittämään kotimaista tuotantoa luonnonuraanin osalta.
Energiaselontekoon voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
