Real Time Engineers Ltd on julkistanut mikro-ohjainten suositusta FreeRTOS-käyttöjärjestelmästä version 7.5.0. Uusien ominaisuuksien lisätty RTOSiin on lisätty tuki ARM:n Cortex-A9-prosessorille. Tämän myötä käyttöjärjestelmän tukemia arkkitehtuureita on jo 32.
Uusi versio on taaksepäin yhteensopiva kaikkien 7-sarjan versioiden kanssa. Tämän ansiosta kehittäjät voivat yksinkertaisesti pudottaa päivitetyt lähdekoodit työn alla oleviin projekteihinsa.
7.5.0-versioon on lisätty joitakin käyttäjien toivomia rajapintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi aiempaa helpompi tietojen keräys eri tiloista (state) sekä ajonaikainen prosessien tilastodata.
Uuden version voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.FreeRTOS.org.
Nokia tukee avoimesti Open RAN -verkkotekniikkaa. Kaikki mukana olevat osapuolet eivät kuitenkaan pidä Nokiaa kovin suuressa arvossa. Deutsche Telekomin, Orangen, Telecom Italian, Telefónican ja Vodafonen viime viikolla julkaisema raportti syyttää Nokiaa siitä, että sen kehittävät O-RAN-rajapinnat toimivat vain Nokian omilla laitteilla.
Southamptonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nopean ja energiatehokkaan datan laserkirjoitusmenetelmän. Dataa kirjoitetaan piidioksidilasille tiheydellä, joka on yli 10 000 kertaa suurempi kuin Blue-Ray-levyn tallennustekniikka. Yhdelle levylle voitaisiin tekniikalla tallentaa yli 500 teratavua dataa.
Arduino kertoo toimittaneensa rakentelijoille ja kehittäjille jo 10 miljoonaa Uno-korttia. Juhlan kunniaksi yritys esitteli minikokoisen Uno-kortin, jota myydään vain rajoitettu määrä. Jokainen erikoiskortti on numeroitu, joten kyse on keräilijäharvinaisuuksista.
Satelliittipaikannus riittää nykyisellään useimpiin sovelluksiin, mutta esimerkiksi robottiruohonleikkurille se ei riitä. Sveitsiläinen u-blox on esitellyt kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ja laiteohjelmiston päivitystä ZED-F9P-vastaanottimiinsa. Sen jälkeen paikannus tarkentuu senttimetritasolle. Kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ovat NEO-D9S ja NEO-D9C. Edellinen toimii Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jälkimmäinen Japanissa.
Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.
Pyrkimys lyhentää vasteaikoja ja pienentää energiankulutusta dataliikenteessä aiheuttaa painetta lisätä laskentatehoa verkossa siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Sulautetut järjestelmät ja palvelintekniikat kannattaa viedä paikan päälle eli mahdollisimman lähelle näitä laskentatehoa vaativia kohteita. Siis verkon reunalle.