Linux-ytimelle on ehdotettu uutta multi-kernel-arkkitehtuuria, joka mahdollistaisi useiden itsenäisten kernel-instanssien ajamisen samalla fyysisellä prosessorilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama siru voisi pyörittää useita Linux-ytimiä rinnakkain, jokaisella omat CPU-ytimensä, mutta kuitenkin niin, että ne voivat jakaa tarvittaessa laitteistoa kuten muistia, I/O-väyliä ja jopa grafiikkakorttia. Ytimien välinen viestintä tapahtuisi uuden IPI-kehyksen avulla.
Mallin hyödyt olisivat moninaiset. Jos yksi kernel kaatuu, muut jatkavat toimintaansa häiriöttä. Turvallisuus paranee, sillä kriittiset sovellukset voidaan eristää omaan ytimeensä. Reaaliaikainen Linux voisi pyöriä rinnakkain yleiskäyttöisen kanssa ilman, että toinen häiritsee toista. Lisäksi käytännön ylläpitoa helpottaa mahdollisuus päivittää kernel lennossa niin sanotun Kernel Hand Over -menetelmän avulla. Resurssien käyttö olisi tehokkaampaa kuin perinteisissä virtuaalikoneissa, kuten KVM:ssä tai Xenissä.
Ehdotuksen takana on Multikernel Technologies, jonka perustaja Cong Wang kertoo toteutuksen perustuvan Linuxin kexec-infrastruktuuriin. Tämä alusta on ollut osa Linuxia jo kahden vuosikymmenen ajan ja mahdollistaa useiden kernel-kuvien lataamisen ja hallinnan. Multikernelin ratkaisu hyödyntää näitä hyväksi havaittuja mekanismeja ja laajentaa niitä niin, että useita ydininstansseja voidaan ajaa rinnakkain. Taustalla on myös tutkimuspuolelta saatuja ideoita, kuten Popcorn Linux -projekti, joka osoitti monikernel-ajattelun potentiaalia.
Ensimmäiset avoimen lähdekoodin patchit on jo julkaistu GitHubissa ja lisäksi RFC-sarja on lähetetty Linux Kernel Mailing Listille. Multikernel Technologies korostaa ”community-first” -lähestymistapaa, mikä tarkoittaa että kaikki koodi ja arkkitehtuuripäätökset tuodaan avoimesti yhteisön nähtäville ja kommentoitavaksi. Yritys valmistautuu myös julkaisemaan opetusvideoita, joissa selitetään multikernelin toimintaa ja kexecin perusteita.
Seuraava vaihe riippuu yhteisön kiinnostuksesta ja palautteesta. Aiemmat vastaavat kokeilut eivät ole edenneet proof-of-conceptia pidemmälle, sillä monimutkaisuus on suuri haaste. Jos tämä hanke kuitenkin saa tuulta alleen, se voisi mullistaa Linuxin käyttöä erityisesti pilvilaskennassa, reaaliaikasovelluksissa ja turvallisuuskriittisissä ympäristöissä.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.