Generatiivisen tekoälyn (GenAI) käytön nopea yleistyminen tuo mukanaan kasvavia tietoturvariskejä. Check Point Researchin tuoreen raportin mukaan jopa joka 54. yritysympäristöissä käytetty GenAI-kehote sisältää korkean riskin arkaluonteisten tietojen vuotamiselle. Lisäksi 15 prosentissa kehotteista havaittiin mahdollisesti luottamuksellista sisältöä, kuten asiakasdataa, lähdekoodia tai sisäistä viestintää.
Raportin mukaan 91 prosenttia GenAI-työkaluja säännöllisesti hyödyntävistä organisaatioista on altistunut tällaisille riskeille. Asiantuntijoiden mukaan tämä korostaa tarvetta luoda selkeät tekoälyn hallintamallit ja tietosuojakäytännöt – ja kouluttaa henkilöstöä käyttämään tekoälyä turvallisesti.
Samassa raportissa todetaan, että Suomessa organisaatiot kohtaavat keskimäärin 910 kyberhyökkäystä viikossa, ja kiristyshaittaohjelmat ovat globaalisti kasvaneet 46 prosenttia vuodessa. Erityisen alttiita hyökkäyksille ovat koulutusala, yrityspalvelut ja valmistava teollisuus.
– Rikolliset omaksuvat uudet tekniikat nopeammin kuin käyttäjät ehtivät sopeutua. Kestävä suoja perustuu ennaltaehkäisyyn ja reaaliaikaisen tekoälyn hyödyntämiseen, muistuttaa Check Point Researchin Data Research Manager Omer Dembinsky.
Tekoälyn tuottavuushyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden rinnalla kasvaa uusi riski: tietovuodot, jotka voivat tapahtua jo yhden huolimattomasti kirjoitetun kehoteen seurauksena.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.