Automaatiojärjestelmien tulevaisuus on avoimissa ja ohjelmistokeskeisissä ratkaisuissa – aivan kuten älypuhelinmaailma mullistui Androidin myötä, nyt sama murros on tulossa teollisuuteen. Schneider Electricin asiantuntijat Marko Latvasalo ja Tommi Niininen korostivat Teknologia 2025 -messuilla, että automaatioalan on aika siirtyä pois suljetuista, laiteriippuvaisista järjestelmistä kohti yhteensopivaa ja joustavaa ekosysteemiä.
- Nykyiset automaatiojärjestelmät ovat kuin viidakko, jossa eri valmistajien laitteet eivät puhu keskenään. Avoimuus ja yhteiset standardit ovat avain tehokkuuteen, Latvasalo totesi.
Schneider Electric esitteli ratkaisuksi ohjelmistopohjaisen, avoimen automaation konseptin, jossa automaatiojärjestelmien ydin – niin sanottu kernel – perustuu UniversalAutomation.orgin kehitystyöhön ja IEC 61499 -standardiin. Tätä lähestymistapaa Latvasalo kuvasi “automaatiomaailman Androidiksi”.
Perinteisesti automaatiojärjestelmät on rakennettu laitekeskeisesti – ensin valitaan ohjauslaitteet ja vasta sen jälkeen ohjelmoidaan niiden toimintalogiikka. Schneider Electricin mukaan tämä ajattelutapa on kuitenkin vanhentunut. Ohjelmistokeskeisessä, avoimessa automaatiossa lähestymistapa käännetään toisin päin: ensin suunnitellaan sovellus, eli mitä prosessissa halutaan tapahtuvan ja miten eri osat toimivat yhdessä. Vasta sen jälkeen määritellään, millä laitteilla ja missä ympäristöissä sovellus ajetaan.
Tämä sovelluslähtöinen ajattelu luo digitaalisen jatkuvuuden – suunnittelupöydällä kehitettyä automaatioratkaisua ei tarvitse kirjoittaa uudelleen eri laitteille, vaan sama ohjelmisto voidaan ottaa käyttöön suoraan tuotantoympäristössä. Ratkaisu on laiteriippumaton, eli “kernel” voi toimia millä tahansa teollisuustietokoneella tai ohjaimella riippumatta valmistajasta. Näin automaatio ei enää rajoitu yksittäisiin PLC-ohjauksiin, vaan muodostaa kokonaisen ekosysteemin, jossa ohjelmistot, laitteet ja data liikkuvat vapaasti eri tasojen välillä.
Avoin automaatio mahdollistaa sen, että sovelluksia voidaan kehittää ja ajaa eri laitteilla ilman, että ollaan sidottuja tiettyyn valmistajaan tai laitealustaan. Tämä tuo mukanaan skaalautuvuutta, joustavuutta ja digitaalisen jatkuvuuden: suunnittelupöydällä tehty työ voidaan siirtää suoraan tuotantoon.
Niinisen mukaan automaatioala kaipaa uutta houkuttelevuutta ja osaajia. Avoimet, ohjelmistokeskeiset ratkaisut voivat tuoda teollisuusautomaatiolle saman vetovoiman, joka on tehnyt IT-alasta kiinnostavan.
Kuvassa Schneider Electricin Tommi Niininen ja Marko Latvasalo Teknologia 2025 -messuilla.
Maanviljely on parhaillaan suuren teknisen murroksen keskellä, jota jotkut kutsuvat nimellä Farming 4.0. Tätä muutosta vauhdittavat autonomiset koneet, joissa on runsaasti tunnistavia ja prosessoivia piirejä. Nämä koneet keräävät ja analysoivat dataa, jonka perusteella voidaan reaaliaikaisesti tehdä päätöksiä tuottavuuden, tehokkuuden, ympäristökestävyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.