IBM haluaa kunnianhimoisessa hankkeessaan kehittää tietokonearkkitehtuurin, jolla toteutetut piirit ja prosessorit kykenisivät ajattelemaan ihmisaivojen tavoin. Toisin sanoen IBM haluaa kehittää keinoälyn.
Nykyprosessorit ja aivot ovat kovasti erilaisia. Sirut ovat tehokkaita numeronmurskaajia, mutta ne laskevat kaiken aina peräkkäisinä prosesseina. Reaalimaailman moninaisen materiaalin kanssa niiden päättely on hukassa.
Ihmisaivot ovat puolestaan kotonaan esimerkiksi tunnistamisessa, tulkinnassa ja toiminnassa, vaikka ne operoivat varsin hitaasti ja epätarkasti. Ihmisaivot kuluttavat tehoa 20 hehkuampun verran ja vievät tilaa parin litran verran.
Uutta arkkitehtuuria kehitetään DARPA:n rahoittamassa SyNAPSE-projektissa. Sen tavoitteena on kognitiivisten prosessorien luominen. IBM:n lopullisena tavoitteena on kehittää tietokone, jossa olisi kymmenen miljardia neuronia ja sata biljoonaa synapsia, ja joka kuluttaisia alle yhden kilowatin verran tehoa. Tilaa se saisi viedä pari litraa ihmisaivojen tapaan.
Uudelle arkkitehtuurille on annettu nimeksi TrueNorth. Se vaatii kokonaan uuden ohjelmointimallin, jonka keskiössä on IBM:n kehittämä ”corelet”. Se on yksi neurosynaptinen ydin. Coreleteista voidaan muotoilla yhdistelemällä uusia coreletteja.
Jokainen corelet esittää menetelmän, jolla jotain saadaan tehtyä yhdistämällä laskentaa (neuroni), muistia (synapsi) ja tietoliikennettä yksittäisissä neurosynaptisissa prosessoriytimissä.
IBM:n mukaan corelet on kuin legopalikka. Pienet yksittäiset coreletit toteuttavat yksinkertaisia toimintoja. Kun niitä yhdistetään, saadaan suurempia, monimutkaisiin prosesseihin kykeneviä palikoita. Tämän ansiosta ohjelmoija voi pienellä vaivalla kirjoittaa suuren määrän tehokasta koodia, IBM perustelee.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
