IBM haluaa kunnianhimoisessa hankkeessaan kehittää tietokonearkkitehtuurin, jolla toteutetut piirit ja prosessorit kykenisivät ajattelemaan ihmisaivojen tavoin. Toisin sanoen IBM haluaa kehittää keinoälyn.
Nykyprosessorit ja aivot ovat kovasti erilaisia. Sirut ovat tehokkaita numeronmurskaajia, mutta ne laskevat kaiken aina peräkkäisinä prosesseina. Reaalimaailman moninaisen materiaalin kanssa niiden päättely on hukassa.
Ihmisaivot ovat puolestaan kotonaan esimerkiksi tunnistamisessa, tulkinnassa ja toiminnassa, vaikka ne operoivat varsin hitaasti ja epätarkasti. Ihmisaivot kuluttavat tehoa 20 hehkuampun verran ja vievät tilaa parin litran verran.
Uutta arkkitehtuuria kehitetään DARPA:n rahoittamassa SyNAPSE-projektissa. Sen tavoitteena on kognitiivisten prosessorien luominen. IBM:n lopullisena tavoitteena on kehittää tietokone, jossa olisi kymmenen miljardia neuronia ja sata biljoonaa synapsia, ja joka kuluttaisia alle yhden kilowatin verran tehoa. Tilaa se saisi viedä pari litraa ihmisaivojen tapaan.
Uudelle arkkitehtuurille on annettu nimeksi TrueNorth. Se vaatii kokonaan uuden ohjelmointimallin, jonka keskiössä on IBM:n kehittämä ”corelet”. Se on yksi neurosynaptinen ydin. Coreleteista voidaan muotoilla yhdistelemällä uusia coreletteja.
Jokainen corelet esittää menetelmän, jolla jotain saadaan tehtyä yhdistämällä laskentaa (neuroni), muistia (synapsi) ja tietoliikennettä yksittäisissä neurosynaptisissa prosessoriytimissä.
IBM:n mukaan corelet on kuin legopalikka. Pienet yksittäiset coreletit toteuttavat yksinkertaisia toimintoja. Kun niitä yhdistetään, saadaan suurempia, monimutkaisiin prosesseihin kykeneviä palikoita. Tämän ansiosta ohjelmoija voi pienellä vaivalla kirjoittaa suuren määrän tehokasta koodia, IBM perustelee.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
