Vuosi sitten Slushissa lanseerattu Lovable nousi nopeasti koko tapahtuman puheenaiheeksi, ja nyt sama toistui entistä suuremmalla voimalla. Yrityksen perustaja Anton Osika korosti lavalla vision ydintä: kuka tahansa voi kehittää upeita ohjelmistoja. Tätä varten Lovable on rakentanut alustan, joka on kasvanut yhtä nopeasti kuin AI-buumi itsessään.
Lovablen tarina on poikkeuksellinen. Vain kahdeksassa kuukaudessa palvelu arvioitiin 100 miljoonan dollarin arvoiseksi ja nyt Slushin alla puhuttiin jo 200 miljoonasta dollarista. Kehittäjäyhteisön koko on kasvanut 9 miljoonaan.
Joka päivä Lovablen alustalla syntyy yli 100 000 uutta sovellusta, ja yli viisi miljoonaa ihmistä käyttää sen työkaluja. Kehittäjäyhteisökin on paisunut yli 100 000 jäsenen kokoiseksi – vaikka Osikan mukaan vain 0,5 prosenttia ihmisistä on perinteisesti kehittäjiä. Juuri tämän hän haluaa muuttaa.
Taustaltaan Cernissä fysiikkaa ja tekoälyä tutkinut Osika kertoi, että alusta asti oli selvää, kuinka perustavanlaatuisesti AI mullistaa ohjelmistokehityksen. Lovablen vauhti yllätti kuitenkin myös perustajat: vuosi sitten tiimissä oli kahdeksan ihmistä, nyt yritys on kasvanut globaaliksi toimijaksi, jonka päämaja on kuitenkin pysynyt Tukholmassa. Osika korosti, että Euroopasta voi rakentaa maailmanlaajuisia teknologiayrityksiä ja että alueella on runsaasti AI-osaamista.
Lavalla Osika nosti esiin Lovablen kulttuurin. Joka viikko joku tiimiläinen esittelee demon uudesta ominaisuudesta, joka voitaisiin tuoda alustalle. “Demo, not memo” on yrityksen sisäinen mantra. - Asiakkaat eivät halua PowerPointteja, vaan toimivia ratkaisuja, Osika painotti.
Tämä ajattelutapa on vienyt Lovablen jo suuryritysten pöydille: Microsoft kuuluu sen asiakkaisiin, ja Osikan mukaan yhä useampi yritys käyttää Lovablen kaltaisia työkaluja kehityksen vauhdittamiseen.
Toisena toimintavuotenaan Lovable tähtää ennen kaikkea skaalaamiseen. Osika sanoi olevansa innoissaan kaikkien AI-startupien puolesta: nyt on niin monia tapoja rakentaa menestyvä tuote. Hän muistutti, että sovelluksia voidaan kehittää nyt radikaalisti nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.