Energiateknologiajätti Schneider Electricin uusi tutkimus paljastaa pysäyttävän totuuden: suljetut, laitekeskeiset automaatiojärjestelmät maksavat keskisuurille teollisuusyrityksille keskimäärin 11,28 miljoonaa dollaria vuodessa eli noin 7,5 prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus, jonka toteutti analytiikkatalo Omdia, osoittaa suljettujen järjestelmien olevan yksi teollisuuden suurimmista piilokustannusten lähteistä.
Kustannuksia syntyy monella tasolla. Suljetut alustat ovat jäykkiä ja vaativat jatkuvia laitteistopäivityksiä, mikä hidastaa reagointia markkinamuutoksiin. Tutkimuksen mukaan jopa 77 prosenttia järjestelmistä edellyttää fyysisiä kokoonpanomuutoksia, kun tuotantoa tai prosesseja on päivitettävä. Nämä muutokset maksavat suuryrityksille jopa 250 000 dollaria tunnilta, ja keskisuurillekin toimijoille lähes viisi miljoonaa dollaria vuodessa pelkkinä muutoskustannuksina.
Toinen merkittävä kuluerä liittyy optimointiin ja huoltoon. Tyypillisessä tuotantolaitoksessa on käytössä 2–10 erillistä automaatioalustaa, joista jokainen vaatii oman ylläpitomallinsa. Peräti 30 prosenttia ongelmista vaatii erikoistukea, mikä kasvattaa riippuvuutta toimittajista ja lisää osaamisvajetta tilanteessa, jossa teollisuudella on jo valmiiksi pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Huoltojen, seisokkien ja tehottomuuden hinnaksi kertyy keskimäärin 2,8 miljoonaa dollaria vuosittain.
Suljetut järjestelmät aiheuttavat myös datasiiloja. Vain 28 prosenttia yrityksistä saa reaaliaikaista dataa prosesseistaan, ja jopa 40 prosenttia kriittisestä datasta voi jäädä kokonaan saavuttamatta. Tämä näkyy muun muassa laatuvirheinä, joiden vältettävissä olevien kustannusten arvioidaan olevan jopa 1–5 miljoonaa dollaria. Yhteensä puutteellinen tiedonkulku ja datan ylläpito maksavat yrityksille noin 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa.
Lisäksi sääntely ja vastuullisuusvaatimukset nostavat kustannuksia: laitteistopohjaiset järjestelmät vaativat kalliita jälkiasennuksia ja fyysisiä muutoksia aina, kun sääntely muuttuu. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen uudistusprojekti kestää 7–24 kuukautta, ja voi maksaa jopa miljoonia kuukaudessa. Vaatimustenmukaisuuden vuosikustannuksiksi muodostuu noin 1,7 miljoonaa dollaria.
Schneider Electric korostaa, että ratkaisu löytyy avoimesta, ohjelmistokeskeisestä automaatiosta, jossa ohjelmistot irrotetaan laitteistoista. - Yritykset saavat käyttöön reaaliaikaisen näkyvyyden, nopeamman päätöksenteon ja joustavuuden ilman kallista laiteriippuvuutta, kertoo Schneider Electricin myyntijohtaja Jussi Eho. Hänen mukaansa suomalaisyrityksetkin näkevät nyt konkreettisesti, kuinka modernisointi lyhentää takaisinmaksuaikoja ja parantaa tuotannon läpinäkyvyyttä.
Omdian analyysin mukaan jokainen vuosineljännes, jolloin suljettujen järjestelmien ongelmia ei ratkaista, merkitsee yritykselle yli miljoonan dollarin lisäkulua. Siksi automaation siirtymä avoimiin, standardipohjaisiin järjestelmiin on Schneider Electricin mukaan väistämätöntä ja taloudellisesti välttämätöntä.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
