Suomen LUMI on pudonnut maailman nopeimpien supertietokoneiden listalla sijalle 11. Samalla Kajaanissa toimiva kone on Euroopan viidenneksi tehokkain supertietokone ja edelleen ylivoimaisesti Pohjoismaiden nopein järjestelmä.
Tuoreen TOP500-listan kärkeen nousi Kiinan LineShine, mutta Euroopassa nopeimman koneen aseman otti Saksan JUPITER Booster. Se yltää tasan yhteen eksaflopsiin eli 1000 petaflopsiin HPL-suorituskykytestissä. LUMIn vastaava tulos on 379,7 petaflopsia.
Euroopan sisäisessä vertailussa LUMIn edellä ovat nyt Saksan JUPITER Booster, Italian HPC7 ja HPC6 sekä Sveitsin Alps. Näistä JUPITER on selvästi omassa luokassaan. Se on noin 2,6 kertaa LUMIa nopeampi perinteisessä Linpack-testissä.
Italian Eni-yhtiön HPC7 yltää 571,5 petaflopsiin ja HPC6 477,9 petaflopsiin. Sveitsin kansallisen superlaskentakeskuksen Alps sijoittuu juuri LUMIn edelle 434,9 petaflopsin tuloksella. Ero Alpsiin ei ole dramaattinen, mutta Euroopan aivan terävin kärki on siirtynyt LUMIn ohi.
LUMI on silti edelleen vahvasti eurooppalaisen superlaskennan eturivissä. Se ohittaa esimerkiksi Italian Leonardo-järjestelmän, Britannian Isambard-AI phase 2, Alankomaiden ISEG2 ja Espanjan MareNostrum 5 ACC. Leonardo jää 241,2 petaflopsiin, joten LUMI on siihen verrattuna noin 57 prosenttia nopeampi.
Pohjoismaissa LUMIn asema on vielä selvempi. Seuraavina tulevat Ruotsin Arrhenius GPU ja Tanskan Gefion, joiden HPL-tulokset ovat noin 66–67 petaflopsia. LUMI on siis yli viisi ja puoli kertaa nopeampi kuin lähimmät pohjoismaiset kilpailijansa.
Myös Suomen sisällä ero on suuri. CSC uusi Roihu-G on TOP500-listalla sijalla 91 tuloksella 23,5 petaflopsia. Se täydentää kansallista laskentakapasiteettia, mutta ei kilpaile samassa luokassa LUMIn kanssa.
LUMIn tekninen perusta on HPE Cray EX235a -järjestelmä, jossa käytetään AMD EPYC-suorittimia ja AMD Instinct MI250X -kiihdyttimiä. TOP500-listalla sen ydinten määrä on 2 752 704 ja tehonkulutus noin 7,1 megawattia.
Energiatehokkuudessa LUMI pysyy edelleen vahvana, mutta ei enää erotu samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Sen energiatehokkuus on 53,4 gigaflopsia wattia kohti. Euroopan kärjestä esimerkiksi JUPITER Booster, HPC7 ja Alps yltävät samalla mittarilla yli 60 gigaflopsiin wattia kohti.
TOP500-listan muutos kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka nopeasti Euroopan superlaskennan kärki on leventynyt. LUMI oli vielä muutama vuosi sitten Euroopan nopein supertietokone. Nyt Saksa, Italia ja Sveitsi ovat nousseet sen edelle.
Suomen kannalta LUMI on silti edelleen poikkeuksellisen tärkeä tutkimusinfrastruktuuri. Se pitää Kajaanin ja CSC mukana eurooppalaisen suurteholaskennan kärkijoukossa ja antaa suomalaisille tutkijoille sekä yrityksille pääsyn laskentatehoon, jota Pohjoismaista ei muuten löydy.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
