Euroopan teille on tulossa uuden sukupolven nopeusvalvontajärjestelmiä, joissa perinteinen tutka vaihtuu yhä useammin tekoälyä hyödyntävään konenäköön. Samalla nopeuskameroiden tehtävä laajenee pelkästä ylinopeuden mittaamisesta useiden eri liikennerikkomusten automaattiseen tunnistamiseen.
Navigaattorivalmistaja TomTomin kokoaman katsauksen mukaan erityisesti Ranska ottaa käyttöön uuden Fusion 2 -kamerajärjestelmän, joka pystyy tunnistamaan yhdellä ajokerralla jopa kahdeksan erilaista rikkomusta. Ylinopeuden lisäksi järjestelmä voi havaita esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisen, matkapuhelimen käytön ratissa sekä liian lyhyen turvavälin.
Kyse on käytännössä konenäköjärjestelmästä, jossa tekoäly analysoi kamerakuvaa ja luokittelee erilaisia liikennetilanteita. Perinteinen nopeuskamera mittasi vain ajoneuvon nopeuden, mutta uusi järjestelmä tunnistaa samasta kuvasta useita eri tapahtumia ja voi kirjata niistä useita rikkomuksia yhdellä kertaa.
Sama kehityssuunta näkyy muuallakin Euroopassa. Alankomaat kasvattaa kiinteiden kameroiden verkostonsa yli kaksinkertaiseksi vuoden aikana, ja uusia järjestelmiä käytetään myös kuljettajan matkapuhelimen käytön automaattiseen tunnistamiseen. Britanniassa puolestaan keskinopeusvalvonta yleistyy edelleen, jolloin yksittäisen kameran kohdalla hidastaminen ei enää riitä välttämään sakkoa.
TomTomin mukaan myös rajat ylittävä valvonta tehostuu. EU-maassa määrätty liikennesakko voidaan nykyisin periä kuljettajalta tämän kotimaassa aiempaa tehokkaammin, joten ulkomailla ajavan kannattaa selvittää kohdemaan valvontakäytännöt ennen matkaa.
Suomessa nopeusvalvonta pysyy toistaiseksi ennallaan. TomTomin mukaan maassa on noin 1 100 kiinteää ja liikkuvaa nopeuskameraa, eikä valvontaan ole kuluneen vuoden aikana tehty merkittäviä muutoksia. Sen sijaan muualla Euroopassa liikennevalvonta on siirtymässä vaiheeseen, jossa tekoälyyn perustuva konenäkö tekee kameroista monikäyttöisiä liikennevalvojia pelkkien nopeusmittareiden sijaan.
Kuva: Vitronic
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
