Dresdenin ja Baselin yliopistojen tutkijat ovat onnistuneet luomaan uudenlaisen mistipiirin, joka toimisi huomattavasti vähemmällä energialla kuin nykyiset. Kyse on antiferromagneettisesta magnetosähköisestä muistista. Se perustuu ohueen kerrokseen kromioksidia, joka on asetettu kahden nanometrin ohuen elektrodin väliin.
Kun elektrodeihin liitetään jännite, kromioksidi vaihtaa magneettista tilaansa ja bitti tulee kirjoitetuksi. Vain muutaman voltti riittää ja tehonkäyttö on viisikymmentä kertaa pienempi kuin muissa ferromagneettisissa muisteissa.
Erityisenä haasteena tällaisissa muisteissa on ollut kyky lukea kirjoitettu bitti uudelleen. Nyt fyysikot kiinnittivät nanometrin ohuen platinakerroksen kromioksidin päälle. Platina mahdollistaa luennan poikkeavan Hall-ilmiön avulla.
Varsinainen signaali on hyvin pieni ja piiloutuu häiriösignaaleihin, mutta tutkijat onnistuivat tukahduttamaan häiriötä riittävästi. Materiaali toimii huoneenlämpötilassa, mutta vain kapealla alueella. Toistaiseksi vain yksi toimiva muistielementti on toteutettu ja seuraava askel, onkin rakentaa joukko useita muistisoluja.
AF-MERAM-muistit haastavat MRAM-tekniikat, joita on kehitetty vaihtohtona nykyisille tehonälkäisille muistipiireille. MRAMit tallentavat dataa magneettisesti eivätkä siten vaadi jatkuvaa virkistystä. Niissä käytetään kuitenkin suhteellisen suuria sähkövirtoja datan kirjoittamiseksi, mikä heikentää luotettavuutta.
Veijo Hänninen
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
