Näistähän luetaan joka puolella, mutta omalle kohdalle ne eivät satu, ajattelin vielä viikko sitten. Sen jälkeen ETN-sivusto joutui hyökkäyksen kohteeksi. Joku – jokin – onnistui asentamaan sivuston juureen takaoven, jonka kautta sivulle tuleville tarjoiltiin sattumanvaraisesti haittakoodia.
Eräänlainen ongelma oli se, että haittaohjelma ei hälyttänyt mitään maceissa eikä linuxissa, jotka meillä ovat tuotantokäytössä. Onneksi saitin lukijat raportoivat joukolla Windows-koneissaan olevien virustutkien varoituksista.
Osa tutkista onnistui jopa identifioimaan tarjottuja haittakoodeja. Kyse oli ransomware- eli lunnasviruksen varianteista. Haittaa ja sen käyttämää metodia ei heti löytynyt, joten sivusto suljettiin puolenpäivän jälkeen tiistaina. Ensimmäistä kertaa saitin historian aikana, muuten.
Aika pian löytyi kuitenkin sivulle asennettu takaovi, joka saatii myös muurattua umpeen nopeasti. Sen jälkeen piti tietenkin löytää haitat ja poistaa ne. Tämä on tyypillinen haaste testaamisen kannalta: mikä on riittävä määrä testaamista ja eri skannereita, jotta voi olla varma siitä että kaikki viallinen on löydetty?
Lopulta usealla eri skannerilla löytyi kolme haittaohjelmaa, kolme erillistä Windows-troijalaista. Ne oli kaikki naamioitu gif-tiedostoiksi. Sivusto käynnistettiin varovasti aikaan, jolloin liikennettä olisi mahdollisimman vähän. Samalla sitä testattiin erilaisilla Windows-koneilla. Ikävä kyllä IE- ja Edge-selaimet hälyttivät jälleen haitasta, joten suunnitelmat menivät uusiksi.
Käytännössä ainoa keino oli rakentaa sivusto alusta asti uusiksi. Apache-palvelin, MySQL-tietokanta ja kaikki skriptit piti pystyttää uudestaan. Tämä vei aikaa usean päivän, koska kaikkea piti testata eri alustoilla.
Nyt sivusto toimii jälleen. Moni asia on toteutettu toisin, jotta vastaava ei tulevaisuudessa toistuisi. Palvelun palauttaminen kesti kauan, koska moni asia tehtiin uudelleen alusta asti.
Ikävä kyllä internetissä toimiminen tarkoittaa sitä, ettei 100-prosenttista varmuutta tietoturvasta voi kai koskaan olla. Boteilla voi tehdä kaikenlaista positiivista, mutta epärehellisen koodaama sovellus etsii erittäin tehokkaasti ja nopeasti mahdollisia tietoturva-aukkoja.
Todennäköisesti kehittyvä tekoäly pystyy tulevaisuudessa tunnistamaan erilaisia palveluihin tulevia pyyntöjä nykyistä paremmin. Sitä ennen ainoa mahdollisuus on sulkea kaikki mahdolliset reiät, joita palvelussa voi olla.
PS. Koska palvelu jouduttiin käytännössä rakentamaan monilta osin uusiksi, myös uutiskirjeen saaminen kuntoon kesti pitkään. Pahoittelut siitä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
