Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt nanomittakaavan vaiheryhmäantennin optisille taajuuksille. Keksintö voitti Nokian Bell Labsin viime vuoden innovaatiopalkinnon. Se lupaa mullistaa niin robottilennokit, älypuhelimet kuin robottiautotkin.
Vaiheryhmäantenni (phase array antenna) on laite, joka pystyy seuraamaan sähkömagneettisen säteilyn avulla esimerkiksi liikkuvia objekteja ilman liikkuvia antenneja. Tämän ansiosta laite on merkittävästi edullisempi kuin ratkaisu, jossa satoja tai tuhansia säteitä ohjaa jonkinlainen mekaaninen peilipohjainen ohjausjärjestelmä.
Idea on ollut selvillä jo pitkään, sillä se perustuu Nobelpalkitun Karl Ferdinand Braunin innovaatioon. Intel oli aiemmin onnistunut istuttamaan sata RF-antennia samalle sirulle vaihemuuntimien ja ohjauselektroniikan kanssa.
Sungwon Chung, professori Hossein Hashemi ja Hooman Abediasl kehittivät Los Angelesissa sijaitsevan USC:n Viterbin teknillisen koulun laboratorioissa piirin, jolle saatiin ahdettua 1024 optisen antennin antennin matriisi kaiken tarvittavan elektroniikan kera. Optisilla taajuuksilla antennien pitää olla parin mikronin päässä toisistaan, koska signaalien taajuus on tuhansia kertoja suurempi.
Hashemin tiimin kehittämä arkitehtuuri onnistui tässä. Idea voi tuottaa robottiautoja, jotka näkevät jatkuvasti koko ympäristönsä tai robotilennojeja, jotka ovat reaaliaikaisesti tietoisia kaikesta ympärillään. Ratkaisu on paljon elegantimpi kuin kameraan perustuva objektien tunnistaminen.
Entä älypuhelimissa? Vaiheryhmäantenni voi mahdollistaa sen, että älypuhelin heijastaa kuvan puhekaverista näytön sijaan kolmiulotteisiksi hologrammiksi eteemme. Jos mieleen tulee Tähtien sodasta tuttu hologrammiprojektori, juuri tällainen laite on USC:n tutkijoiden mielessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
