Princetonin yliopiston insinööritutkijat ovat kehittäneet tekniikkaa, jossa nanomittakaavan perovskiittihiukkaset järjestyvät itsestään hienojakoisiksi kalvoiksi. Näistä on mahdollista kehittää korvaavaa tekniikkaa nykyisille ledeille. - Perovskiittien suorituskyky aurinkokennoissa on todella noussut viime vuosina ja niillä on ominaisuuksia, jotka antavat suuren lupauksen ledeissä. Kyvyttömyys luoda yhtenäisiä ja kirkkaita nanohiukkasten perovskiittikalvoja on kuitenkin rajoittanut niiden mahdollisuuksia, toteaa Princetonin apulaisprofessori Barry Rand.
Uusi tekniikka mahdollistaa näiden nanohiukkasten itsejärjestymisen ja siten mahdollisuuden valmistaa ultra-hienojakoisia kalvoja. Tämä edistys valmistuksessa saa perovskiittiledit näyttämään enemmän toteuttamiskelpoiselta vaihtoehdolta olemassa oleville teknologioille.
Floridan valtionyliopistossa toiminut tutkimusryhmä on puolestaan löytänyt uuden orgaanis-epäorgaanisten hybridimateriaalin kiderakenteen, joka voi avata oven uusille sovelluksille optisille laitteille, kuten valodiodit ja laserit.
Tämän luokan materiaaleista syntyy legomaisia kappaleita, joita tieteellisesti kutsutaan halidi-oktahedri -metalleiksi. Niistä voi muodostaa 3D-verkostoja, 2D-kerroksia tai jopa 1D-ketjuja. Vaikka 3D- ja 2D-rakenteita on laajasti tutkittu, 1D-rakenteet ovat harvinaisia.
Floridan tutkijat löysivät ensimmäisinä tavan sijoittaa näitä kappaleita yhteen ketjuksi, jota ympäröi orgaaninen osa. Tällöin muodostuu ydin-kuori -tyyppinen lanka. Miljoonia näin päällystettyjä lankoja pinotaan sitten yhteen muodostamaan kiteinen nippu.
Tällaisella kiteellä osoittaa mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia. Se on esimerkiksi erittäin voimakkaasti valoa säteilevä. Tutkimus osoittaa, että kehitetty yksiulotteinen rakenne voisi olla eräs tehokas muoto tuottaa kirkasta valoa.
Tutkijoiden mukaan kiteet ovat hyviä valoemittereitä ja näillä uusilla materiaaleilla on suuria mahdollisuuksia käytännön sovelluksia laitteissa kuten ledeissä tai lasereissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 31.1.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
