Sähköiset johtimet piirien osien ja eri piirien välillä alkavat tulla suorituskykynsä äärirajoille. Piirejä saadaan nopeammaksi siirtymällä optiseen tiedonsiirtoon, mutta nanomittakaavassa se on iso haaste. Eindhovenin teknisen korkeakoulun (TUe) tutkijat näyttävät ratkaisseen ongelman.
Hollantilaistutkijat ovat onnistuneet kehittämään nanoledin, joka on valovoimaltaan 1000 kertaa aikaisempia virityksiä tehokkaampi. Teho riittää gigabittien datansiirtoon piirien ja piirin osien välillä. Löydöksestä on raportoitu Nature Communications -lehdessä.
Mikropiireissä merkittävä osa tehokulutuksesta tulee datan liikuttamisesta. Optiset liitännät eli fotoniikka voisi ratkaista ongelmat ja siksi sitä on tutkittu laajasti tutkimuslaitoksissa eri puolilla maailmaa.
Isoin haaste on kehittää valonlähde, joka muuntaa datan valoksi, mutta on riittävän pieni sopiakseen mikropiirien rakenteisiin. Nanokokoisia valonlähteitä on kyllä kehitetty, mutta tähän asti nano- tai mikrowattien teholla ei ole saatu kehitettyä riittävän tehokasta lähdettä.
TUe:n tutkijoiden kehittämä nanoledi on muutaman sadan nanometrin kokoinen. Sen hyötysuhde on tuhat kertaa aiempia kehitelmiä parempia. Erityisesti valonlähteen ja aaltomuodon liitäntä on tehokkaampi, joten selvästi aiempaa vähemmän valotehoa menetetään muunnoksessa.
Nanoledi on onnistuttu integroimaan piialustan päälle indiumfosfidikalvolle. Testien mukaan piiri muuntaa sähköiset signaalit nopeaksi optisiksi ja kykenee tekeään näin useiden gigabittien sekntinopeudella.
Tutkijat uskovat, että nanoledi kykenee tekemään piirien sisäiselle datansiirrolle saman, minkä kuituoptiikka on tehnt tietoverkoille. Toistaiseksi tekniikka vaatii vielä paljon kehitystyötä, että sen kaupallinen käyttö voisi tulla mahdolliseksi.
Lisätietoja TUe:n verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
