Akkutekniikka on ollut kirkkaassa valokeilassa Samsungin Note 7 -älypuhelimen ylikuumentumisten takia. MIT:n tutkijat ovat nyt kehittäneet pidemmälle kiinteään elektrolyyttiin perustuvaa akkua, joka on aiempaa energiatiheämpi ja merkittävästi turvallisempi.
Useimmat akut koostuvat kahdesta aktiivikerroksesta, joita kutsutaan elektrodeiksi, joiden välissä on nestemäistä tai geelimäistä elektrolyyttiä sisältävä polymeerikalvo. Mikäli elektrolyytti olisi kiinteä, akku ei käytännössä visi syttyä tuleen, koska kiinteästä elektrolyytistä ei voi kasvaa mahdollisesti oikesolkuun – ja akun lämpenemiseen johtavia – haarakkeita.
MIT:n materiaalitekniikan tutkimuskeskuksessa on tutkittu nestemäisen elektrolyytin korvaamista kiinteällä sulfidilla, siis periaatteessa rikillä. Tutkijat ovat selvittäneet, millaisia mekaanisia rasituksia kiinteään elektrolyyttiin kohdistuu ionien virratessa sen läpi.
Latausprosessi saa elektrodit laajentumaan ja supistumaan, kun ionit kulkevat niiden kiderakenteen sisään ja taas ulos. Mikäli elektrolyytti on hauras, se voi kohjeta, mikä heikentää akun toimintakykyä ja voisi jopa johtaa samanlaisten haarakkeiden syntyyn kuin nestemäisissä elektrolyyteissä.
Rikki on hyvin herkkä laboratorion ilmalle, joten mekaanisten ominaisuuksien – kuten haurauden – mittaaminen on ollut iso haaste. MIT:n tutkijat testasivat sulfideja mineraaliöljykylvyissä, joissa materiaali ei pääse kosketuksiin ilman tai kosteuden kanssa. Litiumia johtava sulfidi osoittautui näissä testeissä erittäin lupaavaksi kiinteän akun elektrolyyttimateriaaliksi.
Tutkijoiden mukaan kiinteiden akkujen elinikä voisi olla merkittävästi nykyakkuja pidempi. Lisäksi grafiittianodin korvaaminen litiummetalleilla voisi nostaa akun energiatiheyden jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
