Rice-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet nanomittakaavan ”voileipätyyppisen” kerrosrakenteen, jossa on magnesiumoksidisia nanoklustereita kahden grafeenikerroksen välissä. Simulointien mukaan hybridirakenne on erittäin vahvana ja johtavana materiaalina lupaava optoelektronisissa sovelluksissa.
Ricen materiaalitiedemies Rouzbeh Shahsavari kollegoineen on koonnut yhdisteen tietokonesimuloinnit ja todennut, että se tarjoaisi ominaisuuksia, jotka sopivat herkälle molekyylien tunnistukselle, katalyysiin ja bio-kuvantamiseen. Heidän työnsä voisi auttaa tutkijoita suunnittelemaan erilaisia muokattavia hybridejä kaksi- ja kolmiulotteisista rakenteista, joissa on kapseloituja molekyylejä, Shahsavari sanoi.
Grafeenilla ei ole kaistaeroa (bandgap), mutta hybridillä on. Se voi Shahsavarin mukaan olla jopa viritettävä, riippuen komponenteista. Hänen mukaansa teoriaa pitäisi soveltaa myös muihin kaksiulotteisiin materiaaleihin, kuten kuusikulmaisiin boori-nitrideihin ja molekyylisiin täytteisiin
Warwickin yliopiston tutkija Neil Wilson on puolestaan kehittänyt uuden tekniikan mitata erilaisista kaksiulotteisien materiaalien pinoista kunkin kerroksen elektronisia ominaisuuksia. Erilaisten 2D-materiaaliyhdistelmien pinoaminen luo materiaaleja, joilla on uusia ominaisuuksia. Kun voidaan mitata elektronisia ominaisuuksia pinon kustakin kerroksesta, tutkijoiden on mahdollista luoda optimaalinen rakenne tehokkaimmalle sähköenergian siirrolle.
Tekniikka käyttää valosähköistä ilmiötä mitatakseen suoraan elektronien liikemäärää kussakin kerroksessa. Liike muuttuu, kun kerroksia yhdistellään.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.3.2017