Embedded Conference Finland 2017, Helsinki – Jos yritys haluaa perustaa IoT-verkon, tarjolla on useita eri vaihtoehtoja. Tekniikoiden erot tulevat erilaisista bisnesmalleista tai tietoturvan tasosta. Esimerkiksi LoRa-laitetta ei voi kaapata, eikä yksittäisestä laitteesta käsin pääse käsiksi koko verkkoon, muistutti Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola eilen Helsingissä järjestetyssä Embedded Conference Finland -tapahtumassa.
- Teknisesti vaikkapa LoRalla, Sigfoxilla tai mobiiliverkkojen NB-IoT:llä ei ole isoa eroa. Bisnesmalleissa ne kuitenkin eroavat selvästi toisistaan. LoRa on täysin avoin kun Sigfox edellyttää ekslusiivisia sopimuksia operaattorien kanssa.
NB-IoT:n etuna on sen standardinmukaisuus. Toisaalta verkon kehitys on selvästi LPWA-verkkoja eli LoRaa ja Sigfoxia jäljessä. - DNA:lla on yksi tukiasema, mutta päätelaitteita ei ole ole, Ala-Paavola sanoi samalla kun esitteli NB-IoT:n peittokarttaa Suomessa. Tällä hetkellä se on täysin valkoinen.
Etteplan on ollut pitkään Semtechin hallinnoiman LoRa-tekniikan kannattaja. Yhtiö toimii esimerkiksi yhtenä harvoista LoRaWAN-sertifiointikeskuksista maailmassa. LoRa-verkkoa Suomessa operoi Digita, joka on vahva toimija, Ala-Paavola perusteli.
Hän kehui LoRa-verkkojen arkkitehtuuria, joka mahdollistaa erittäin pitkälle kantavat yhteydet sekä hyvin pienellä virralla toimivat solmut. Yksi LoRan valttikortteja on arkkitehtuurin pitkälle viety tietoturva: jokaisella solmulla on kaksi AES-128-tasoista salausavainta, verkkotasolla ja sovellustasolla.
LoRa-solmun voi kaapata, jos laitteeseen pääsee fyysisesti käsiksi. Solmun kautta ei kuitenkaan pääse verkon muihin laitteisiin, koska salausavaimet ovat laitekohtaisia. - LoRa-yhteyden läpi verkkoa ei voi kaapata, Ala-Paavola korosti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
