Embedded Conference Finland 2017, Helsinki – Jos yritys haluaa perustaa IoT-verkon, tarjolla on useita eri vaihtoehtoja. Tekniikoiden erot tulevat erilaisista bisnesmalleista tai tietoturvan tasosta. Esimerkiksi LoRa-laitetta ei voi kaapata, eikä yksittäisestä laitteesta käsin pääse käsiksi koko verkkoon, muistutti Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola eilen Helsingissä järjestetyssä Embedded Conference Finland -tapahtumassa.
- Teknisesti vaikkapa LoRalla, Sigfoxilla tai mobiiliverkkojen NB-IoT:llä ei ole isoa eroa. Bisnesmalleissa ne kuitenkin eroavat selvästi toisistaan. LoRa on täysin avoin kun Sigfox edellyttää ekslusiivisia sopimuksia operaattorien kanssa.
NB-IoT:n etuna on sen standardinmukaisuus. Toisaalta verkon kehitys on selvästi LPWA-verkkoja eli LoRaa ja Sigfoxia jäljessä. - DNA:lla on yksi tukiasema, mutta päätelaitteita ei ole ole, Ala-Paavola sanoi samalla kun esitteli NB-IoT:n peittokarttaa Suomessa. Tällä hetkellä se on täysin valkoinen.
Etteplan on ollut pitkään Semtechin hallinnoiman LoRa-tekniikan kannattaja. Yhtiö toimii esimerkiksi yhtenä harvoista LoRaWAN-sertifiointikeskuksista maailmassa. LoRa-verkkoa Suomessa operoi Digita, joka on vahva toimija, Ala-Paavola perusteli.
Hän kehui LoRa-verkkojen arkkitehtuuria, joka mahdollistaa erittäin pitkälle kantavat yhteydet sekä hyvin pienellä virralla toimivat solmut. Yksi LoRan valttikortteja on arkkitehtuurin pitkälle viety tietoturva: jokaisella solmulla on kaksi AES-128-tasoista salausavainta, verkkotasolla ja sovellustasolla.
LoRa-solmun voi kaapata, jos laitteeseen pääsee fyysisesti käsiksi. Solmun kautta ei kuitenkaan pääse verkon muihin laitteisiin, koska salausavaimet ovat laitekohtaisia. - LoRa-yhteyden läpi verkkoa ei voi kaapata, Ala-Paavola korosti.