Stanfordin tutkijoiden kehittämä uusi puolijohde on yhtä joustava kuin iho ja biologisesti hajoava. Sillä voisi olla monipuolista käyttöä lääketieteellisissä ja ympäristötekniikan sovelluksissa. Biohajoava materiaali ei lisäksi kasvattaisi maailmanlaajuisen elektroniikkaromun määrää.
Monet tutkijat ovat yrittäneet jäljitellä ihmisen ihon toimintaa miettiessään miten kehittää tulevaisuudessa elektronisia laitteita. Ihmisen iho on venyvä, palautumiskykyinen ja tietenkin myös biohajoava.
Jo aiemmin Zhenan Baon johtamat tutkijat ovat saavuttaneet kaksi ensimmäistä eli joustavuuden ja itsekorjautuvuuden, joten nyt oli vuorossa biohajoaminen. Ryhmä sai aikaan joustavan elektronisen laitteen, joka voi helposti hajota vain lisäämällä heikkoa happoa, kuten etikkaa. Kyseessä on ensimmäinen esimerkki tällaisesta puolijohdepolymeeristä, toteavat tutkijat.
Erityisen kemiallisen sidoksen avulla polymeeri säilyttää kyvyn elektronin sujuvalle kululle pitkin molekyyliä. Samalla sidos on herkkä heikollekin hapolle kuten laimea etikka. Tuloksena oli materiaalia, joka voisi kuljettaa sähköistä signaalia, mutta joka hajoaa ilman äärimmäisiä toimenpiteitä.
Biohajoavan polymeerin lisäksi ryhmä kehitti uudentyyppisen sähköisen komponentin sekä alustamateriaalin. Joustavia sähköisiä rakenteita tehdään yleensä kullasta mutta tälle laitteelle tutkijat muokkasivat ne raudasta. Rauta on erittäin ympäristöystävällinen tuote ja myrkytön ihmisille. Alustamateriaali luotiin selluloosasta.
Uudenlaiselle biohajoavalle aineyhdistelmälle löytyy käyttöä puettavasta elektroniikasta aina suurimittaiseen ympäristön tarkkailuun anturipölyn muodossa. Biohajoava alusta, polymeerit ja rautaelektrodit tekevät koko komponentin sopivaksi myös ihmisen kehoon.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 11.5.2017