Vanhat tuotekehitysmallit eivät usein enää toimi, kun kehitetään palveluja IoT-maailmaan. - Mutta agile ei tarkoita sitä, että asiat tehdään nopeammin pienemmillä resursseilla, sanoi Soikea Solutionsin myyntijohtaja Heikki Koivisto eilen Arrow´n IoT Summit -tapahtumassa.
Perinteinen vesiputousmalli on pitkään ollut tuotekehityksen ohjenuora. Pitää tietää, mitä tehdään, kuinka paljon projektiin on aikaa ja kuinka paljon se saa maksaa. - Tämä edellyttää, että lähdetään liikkeelle tarkasti määritellystä speksistä, Koivisto muistutti.
IoT-sovelluksissa ja -palveluissa on usein projektien alkaessakin epäselvää, mitä halutaan tehdä. Kyse ei ole teknisestä ongelmasta, vaan sen selvittämisestä mitä lisäarvoa IoT-tekniikalla voidaan saada. Tähän ei vesiputousmalli oikein sovi.
Koivisto kannattaa enemmän agile- eli ns. ketteriä menetelmiä IoT-kehitykseen. - Agile mahdollistaa muutoksen projektin kestäessä, mutta se edellyttää vahvaa tuoteomistajuutta.
Agile ei johda automaattisesti nopeampaan kehitykseen tai pienempiin kustannuksiin. Usein voi käydä päinvastoin. - Lopputulos on kuitenkin se, että vuoden projektin jälkeen tuote lähempänä sitä, mitä asiakas haluaa, Koivisto uskoo.
IoT-tuotekehitys voi olla myös näiden kahden mallin yhdistävä hybridimalli. - Jos projektissa on helposti määriteltäviä osia, ne voidaan tehdä vesiputousmallilla. Jos lopputulosta ei tarkkaan tiedetä, voidaan käyttää ketteriä menetelmiä, Koivisto evästi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
