Vanhat tuotekehitysmallit eivät usein enää toimi, kun kehitetään palveluja IoT-maailmaan. - Mutta agile ei tarkoita sitä, että asiat tehdään nopeammin pienemmillä resursseilla, sanoi Soikea Solutionsin myyntijohtaja Heikki Koivisto eilen Arrow´n IoT Summit -tapahtumassa.
Perinteinen vesiputousmalli on pitkään ollut tuotekehityksen ohjenuora. Pitää tietää, mitä tehdään, kuinka paljon projektiin on aikaa ja kuinka paljon se saa maksaa. - Tämä edellyttää, että lähdetään liikkeelle tarkasti määritellystä speksistä, Koivisto muistutti.
IoT-sovelluksissa ja -palveluissa on usein projektien alkaessakin epäselvää, mitä halutaan tehdä. Kyse ei ole teknisestä ongelmasta, vaan sen selvittämisestä mitä lisäarvoa IoT-tekniikalla voidaan saada. Tähän ei vesiputousmalli oikein sovi.
Koivisto kannattaa enemmän agile- eli ns. ketteriä menetelmiä IoT-kehitykseen. - Agile mahdollistaa muutoksen projektin kestäessä, mutta se edellyttää vahvaa tuoteomistajuutta.
Agile ei johda automaattisesti nopeampaan kehitykseen tai pienempiin kustannuksiin. Usein voi käydä päinvastoin. - Lopputulos on kuitenkin se, että vuoden projektin jälkeen tuote lähempänä sitä, mitä asiakas haluaa, Koivisto uskoo.
IoT-tuotekehitys voi olla myös näiden kahden mallin yhdistävä hybridimalli. - Jos projektissa on helposti määriteltäviä osia, ne voidaan tehdä vesiputousmallilla. Jos lopputulosta ei tarkkaan tiedetä, voidaan käyttää ketteriä menetelmiä, Koivisto evästi.