Tekoäly on sulautetun tekniikan ja yritystoiminnan uusi kuumin iskusana. VTT julkisti tänään omat ohjeensa suomalaisyritykselle "tiekartan" muodossa. Tutkimusprosessori Heikki Ailiston mukaan suomalaisyrityksillä ei ole varaa jäädä kehityksen ulkopuolelle.
- Ei asialla nyt aivan tulenpalava kiire ole, mutta jo tämän vuosikymmenen aikana yritysten pitää alkaa miettiä suhtautumistaan tekoälyyn. Eikä kyse ole mistään kilpailukyvyn parantamisesta, vaan pelissä on yritysten olemassaolon edellytykset, Ailisto sanoo.
VTT:n tieteellinen johtaja Anne Ritschkoff muistutti, ettei tekoälyssä sinänsä ole kyse mistään uudesta tekniikasta. Algoritmejakin on ollut jo vuosikymmenten ajan. - Nyt voimme kerätä niin paljon dataa ja meillä on käytössä niin paljon laskentakykyä, että tilanne muuttuu, perusteli Ritschkoff tekoälybuumin nopeaa nousua.
Mitä tekoäly sitten on? Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle, määritteli Ailisto. - Tekoälyyn liittyy aina adaptiivisuus ja oppiminen. Koneen pitää jollakin tavalla oppia datan perusteella.
Sekä Ailisto että Ritschoff korostivat alkavan muutoksen nopeutta. Maanviljelys on koneistunut yli 50 vuoden ajan, mutta nyt saman tuotoksen saa aikaan 98 prosenttia pienempi porukka viljelijöitä kuin 1950-luvulla. Tekoäly aiheuttaa teollisuudessa saman, mutta merkittävästi nopeammin. Kehitettävää kuitenkin vielä löytyy.
- Tutkimusten mukaan robottiauton tekoäly joutuu vaaralliseen tilanteeseen kerran 40 tuhannen kilometrin matkalla. Pätevä ihmiskuski voi ajaa ilman onnettomuuksia miljoona kilometriä, Ailisto vertasi.
Ailisto uskoo vakaasti, että suomalaisyrityksille voi avautua tekoälystä isoja, globaalejakin menestyksiä. Kaiken keskiössä on data, yrityksen pitää päästä hallitsemaan dataa. Silloin pienelläkin niche-alueella voi suomalaisyritys pärjätä.
Mitä muuta VTT ehdottaa tekoäly-tiekartassaan? Raporttiin voi tutustua VTT:n sivuilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
