Monen mielestä polttokenno voisi ratkaista tulevaisuuden sähköautojen ongelmat korvaamalla nykyiset akkuratkaisut. Polttokennot ovat kuitenkin kalliita, koska niissä tarvitaan paljon platinaa. Chalmersin teknisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet polttokennon, jossa tarvitaan platinaa vain kymmenesosa nykyisestä.
Tutkijat ovat yrittäneet löytää korvaajaa platinalle jo pitkään. Platinaa on esimerkiksi yhdistetty yttriumiin, mutta sillä on taipumus oksidoitua platinan kanssa.
Chalmersin tutkijat ovat onnistuneet kehittämään nanometalliseoksen, jossa platinaa tarvitaan katalyysiin 70 prosenttia vähemmän kuin nykyisissä polttokennoissa. Tutkijat uskovat, että innovaatio auttaa ennen pitkään hylkäämään kaikki fossiiliset polttoaineet ajoneuvoissa.
Ruotsalaistutkijoiden todellinen innovaatio liittyy metalleja yhdistävän nanoseoksen valmistukseen. Aiemmin nanoseoksia ei ole saatu valmistettua sellaisia määriä, että se olisi käytännöllistä massatuotantoa varten.
Chalmersissa tutkijat ratkaisivat ongelman yhdistämällä metallit tyhjiökammiossa ns. sputterointi-menetelmällä, jossa kasvatusmateriaalia pommitetaan jalokaasun plasmalla. Sen avulla saatiin valmistettua nanometriluokan metalliseoskalvoa, joka mahdollistaa platina-yttrium-katalyytin massavalmistuksen.
Jotta uutta materiaalia voitaisiin käyttää, pitää polttokennoja hieman modifioida, tutkijat sanovat.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
