Nanojohtimista on puhuttu pitkään, mutta Cambridgen ja Warwickin yliopistojen tutkijat ovat vieneet idean äärimmilleen. Heidän kehittämänsä nanojohto on vain yhden telluriumatomin paksuinen.
Tutkijat kehuvat uutta materiaalia ensimmäiseksi, todelliseksi 1-ulotteiseksi materiaaliksi. Tämä pitää tietysti paikkansa, sillä atomia ohuempi on käytännössä vain se, että atomia ei ole.
Telluriumatomeista koostuva lanka valmistetaan erittäin ohuiden hiilinanoputkien sisällä. Näin syntyvä nanojohdin on paksuudeltaan vain metrin miljardisosan. Ihmishius on 10 00 kertaa paksumpi.
Atominauha on ohuin mahdollinen alkuaineista koostuva rakenne. Ne voivat kuitenkin olla erittäin epävakaita, koska atomit värisevät jatkuvasti ja mikäli fyysistä estettä ei ole, atomit voivat muodostua joksikin toiseksi rakennelmaksi tai hajautua kokonaan.
Cambridgen tutkijoiden mukaan nanojohtimien kapselointi ei ole vain käyttökelpoinen menetelmä vakaiden yksiulotteisten materiaalien valmistamiseen, se on myös välttämätön niiden hajautumisen estämiseksi. Tutkijat havaitsivat myös, että nanojohtimen muotoa ja sähköisiä ominaisuuksia voidaan muokata muuttelemalla niitä ympäröivien kapseleiden halkaisijaa.
Puolijohteissa atomin paksuiset nanojohtimet ovat tietysti mielenkiintoisia, koska ne avaavat lisää mahdollisuuksia elektroniikan miniatyrisointiin.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
