Minnesotan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet prosessin, jolla voidaan tulostaa kolmiulotteisesti venyviä elektronisia anturirakenteita. Ne voisivat antaa roboteille kyvyn tuntea ympäristöään. Keksintö voisi myös johtaa elektroniikan tulostamiseen ihmisen iholle.
- Kehitetyllä venyvällä sähköisellä kudoksella on monia käytännön käyttötarkoituksia, toteaa Minnesotan yliopiston tutkija Michael McAlpine. Tällaisen bionisen ihon käyttö kirurgisessa robotissa antaisi kirurgeille mahdollisuuden tuntea leikkauksien aikana, mikä tekisi kirurgiasta helpompaa.
McAlpine saavutti kansainvälistä suosiota vuonna 2013 integroidessaan elektroniikkaa bioniseen korvaan. Nyt kehitettyä teknologiaa voisi käyttää terveyden seurantaan tai sotilailla kentällä havaita vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä.
Anturin tulostuksessa käytetyt musteet voidaan pursottaa huoneen lämpötilassa. 3D-tulostetut anturit voidaan venyttää jopa kolme kertaa niiden alkuperäisestä koosta.
Äskettäin puolestaan Tokion yliopistossa kehitetty tulostettava elastinen johde säilyttää hyvän johtavuutensa, vaikka se on venytetty viisi kertaa alkuperäiseen pituuteensa.
Uudella pastamaisella musteella voidaan tulostaa eri kuvioita tekstiili- ja kumipinnoille. Tahna koostuu mikrometrin kokoisista hopeahiutaleista, fluorikumista, fluorisesta pinta-aktiivisesta aineesta ja orgaanisesta liuottimesta.
Ilman venytystä, printatun johtimen ennätysjohtavuus on 4972 siemensiä senttimetriä kohden (S/cm). Kun venytys 400 prosenttia tai viisi kertaa alkuperäinen pituus johtavuus on vielä 935 S/cm.
Teknisissä tutkimuksissa johtimen korkean suorituskyvyn tekijäksi ilmeni tutkijat yllättänyt hopeisten nanohiukkasien itsemuodostuminen hopeahiutaleiden ja fluorikumin väliin sen jälkeen, kun komposiittitahna on printattu ja kuumennettu. Hopeisten nanohiukkasten kustannukset ovat vain murto-osa hopeahiutaleiden kustannuksista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 1.6.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
